10
Yesus nengeleelo' sompulo' rua' murit-Na
10:1-4
(Mrk. 3:13-19; Luk. 6:12-16)
1 Na sa'angu' tempo ai Yesus nengeleelo'mo sompulo' rua' murit-Na barimpung. Kasi i Ia nantarai i raaya'a kuasa bo pumbuse'i meena, ka' bo pengelesi'i biai' kaliangan nggeona mian ka' men repo'.
2 Ngaanna sompulo' rua' poposuu' iya'a: Men olukon i Simon men ngaanon uga' i Petrus tia utusna i Andreas, kasi rurua' anak ni Zebedeus men i Yakobus tii Yohanes,
3 Filipus tii Bartolomeus, Tomas tii Matius men pagawena pajak, kasi i Yakobus anak ni Alfeus, tii Tadeus,
4 ka' i Simon mian Zelot tii Yudas Iskariot men nangakalkon bo pongorookonna i Yesus.
Yesus nomosuu' sompulo' rua' poposuu'-Na
10:5-15
(Mrk. 6:6b-13; Luk. 9:1-6)
5 Yesus nomosuu'mo sompulo' rua' poposuu'-Na iya'a tia potoo men koi kani'imari: “Alia i kuu mae' na lipu'na mian men taasi' Yahudi. Ka' alia mae' na kota na lipu' Samaria.
6 Kasee rae' na samba Yahudi lipu' Israel. Raaya'a koi domba men nopenta'.
7 Rae' ka' lelekon na ko'ona i raaya'a se' Batomundo'anna Surugaa karani'mo.
8 Mian men manggeo alaka' lesi'i. Mian men lapus alaka' potuo'i. Mian men kustaon alaka' lesi'i. Ka' buse'i a meena men mangalampingi mian. Kuu noko pangalabotmo bulu-bulu' barakaat iya'a. Mbali' iya'a, tarai a mian bulu-bulu'.
9 Alia mangawawa doi' mosoni, doi' salaka', kabai se' doi' kulaluk na lalomna boborna lolosmuu.
10 Ka' uga' alia mangawawa tuuman na rae'anmuu. Alia mangawawa bokukum rurua' kabai se' sapato ka' tokon rurua', gause mian men balimang salananmo mantausi tambona.
11 Kalu i kuu minsoop na sa'angu' kota kabai kampung, pansarak mian men daa mingkira' mangalaboti i kuu. Dodongo na ko'ona pataka tempo komae'anmuu soosoodo.
12 Kalu i kuu minsoop na laiganna mian, ngaan a koi kani'imari: ‘Sulano bi barakaationna Alaata'ala i kuu.’
13 Kalu mian na laigan iya'a mangalaboti i kuu, sulano a upa men kuu wurungkon iya'a bi tontako' na ko'ona i raaya'a. Kasee kalu i raaya'a sian mangalaboti i kuu, upa men kuu wurungkon iya'a bi tongule'kon na ko'omuu.
14 Kalu isian mian men bude' mangalaboti i kuu ka' bude' momorongori wurungmuu, uar ka' parerei a mian na laigan kabai se' na kota inono', kasi taperi a awu na palaana saratmuu.
15 Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' na Ilio Pungukumian, ukumanna Alaata'ala bona lipu' Sodom ka' lipu' Gomora a malaina tia ukuman bona kota iya'a!”
Repaan men bo surionna poposuu' ni Yesus
10:16-25
(Mrk. 13:9-13; Luk. 21:12-17)
16 “Imamat ini'imari! Yaku' momosuu' i kuu koi domba na tanga'na serigala. Mbali' iya'a, kuu bi pande koi ule ka' noamuu maloos koi marampatii.
17 Kasee maka'amat i kuu na giigii' mian, gause isian men bo mangkalaakkon i kuu na moomoola'na agama. Ka' i kuu bo sasalionna i raaya'a na laigan bakitumpuanna.
18 Kuu bo wawaonna i raaya'a na mian moola' tia tomundo' gause na pongololo'an i Yaku'. Ya'amo a tempona bo pompo'inti'ikonanmuu i Yaku' na ko'ona tia mian men taasi' Yahudi.
19 Kasee kalu i raaya'a mangkalaakkon i kuu bo ukumion, alia babatakon men bo pinsimbatimuu kabai koi upa bo porobumuu. Gause men bo pinsimbatimuu bo bantilkonon na ko'omuu tempo iya'a.
20 Men morobu na tempo iya'a taasi' i kuu, kasee Alusna Tamamuu men na surugaa men muntundunkon i kuu.
21 Isian uga' mian bo minsasapu na utusna kada' utusna papateionna mian. Isian uga' tama bo minsasapu na anakna kada' anakna papateionna mian. Ka' anak bo mintimban minti'ina ka' minsasapu kada' minti'ina papateionna mian.
22 Kuu bo kokundaionna giigii' mian gause na pongololo'an i Yaku'. Kasee mian men mantaan pataka kokomburi'anna bo salamatkonon.
23 Kalu i raaya'a mantalalais i kuu na sa'angu' kota, pamarere na kota sambana. Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' sianpo paraa i kuu mantakai giigii' kota na Israel, Anak Manusia noko takamo.
24 Sa'angu' mian men guruion sian angga'ion mangalalabii guruna, ka' sa'angu' tutulungi sian angga'ion mangalalabii tanaasna.
25 Sianmo pangalabikonan kalu sa'angu' mian men guruion niwawaukon koikoimo tia guruna, ka' sa'angu' tutulungi niwawaukon koikoimo tia tanaasna. Kalu i Yaku' men bookoi tanaasna sangkau laigan ningaanimo Beelzebul, upa mune' i kuu men tonsoop mian na laigan iya'a. Kuu uga' sabole ngaanion men ba'idekna!”
Bi layaonkon Alaata'ala
10:26-31
(Luk. 12:2-7)
26 “Alia layaonkon i raaya'a. Gause sianta upa mawuni men sian kampiile'an, ka' sianta upa men popowunion men sian ka'inti'ian.
27 Upa men Yaku' bantilkon na ko'omuu men tongko' kuu-kuuna a nongorongor, tadulkon iya'a na mian biai'. Ka' upa men Yaku' seasoikon na tilingamuu, lelekon na mian biai'.
28 Alia i kuu layaonkon i raaya'a men mampapatei wakana mian kasee sian kuasaan mampapatei alusna. Kasee i kuu tio layaonkon i Ia men kuasaan minsilaka'i waka ka' alusmuu na naraka.
29 Rua' sapu' pereet kalu balukkonon, angga'na tongko' sa'angu' doi' men titiu'na tuu'. Kasee mau mune' koiya'a, sianta sa'angu'po a men kodalaian mandawo' na tano' kalu sian koi pingkira'na Tamamuu men na surugaa.
30 Ka' i kuu, wuukpo na takala'muu nisaa'mo giigii'.
31 Mbali' iya'a, aliamomo' layaon, gause i kuu a umangga'na tia sapu' pereet men biai'!”
Mompotuutuu' i Yesus na mian biai'
10:32-33
(Luk. 12:8-9)
32 “Mian men mompotuutuu' na mian biai' se' i ia pololo'-Ku, ia bo potuutuu'on-Ku na Tamang-Ku men na surugaa.
33 Kasee i ime a men mangaan na mian se' i ia taasi' mian-Ku, mian iya'a uga' bantilkonon-Ku na Tamang-Ku na surugaa se' i ia taasi' mian-Ku.”
Tataka ni Yesus na tano' balaki' mantakakon pooka'idekan
10:34-39
(Luk. 12:51-53; 14:26-27)
34 “Alia i kuu mansarui se' i Yaku' taka na tano' balaki' kani'i bo pantakakon pooka'amatan. Tatakang-Ku kani'i taasi' mantakakon pooka'amatan, kasee mantakakon mian sida poopapate.
35 Tatakang-Ku minsidakon anak moro'one sianmo mangkakana' tamana, anak wiwine sianmo mangkakana' sinana, ka' monianna men wiwine sianmo mangkakana' sinana langkai'na.
36 Mbaka' poto'utusanmuu a men maso'kon i kuu.
37 Ime a men mongkolingu'kon tamana tia sinana mangalalabii pongkolingu'konna i Yaku', ia sian kokana'-Ku bo murit-Ku. Ka' ime a men mongkolingu'kon anakna moro'one kabai men wiwine mangalalabii pongkolingu'konna i Yaku', ia sian kokana'-Ku bo murit-Ku.
38 Mian men bude' mamasa'an saliipna ka' mongololo' i Yaku', ia sian kokana'-Ku.
39 Gause mian men mampari-pari popo'olukon wakana, ia sian mantausi tutuo' men pore. Kasee mian men mongorookon wakana na Ingku', ia bo mantausi tutuo' men pore.”
Tambona wawau men pore
10:40-42
(Mrk. 9:41)
40 “Ime a men mangalaboti i kuu, ia mangalaboti i Yaku'. Ka' i ime a men mangalaboti i Yaku', ia mangalaboti Tamang-Ku men nomosuu' i Yaku'.
41 Ime a men mangalaboti nabii gause nabii iya'a mianna Tumpu, mian men mangalaboti nabii iya'a bo mantausi koi tambona sa'angu' nabii. Ka' i ime a men mangalaboti sa'angu' mian men kana' a wawauna gause i ia mangangga'i mian iya'a, ia bo mantausi koi tambona sa'angu' mian men kana' a wawauna iya'a.
42 Imepo a men mimi'inumi mian men sian angga'ion kani'i, mau tongko' weer memel, gause mian iya'a pololo'-Ku, mbaka' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' i ia sabole-bole mantausi tambona!”