1 Naeroro kypoenohtoko ysã oehtohkõme. Ywy roropa Kyrixtu poenohnõko ase.

2 Ypoko wenikehpyra matose, ãmorepatopõpyrykõ ya omipona roropa matose. Morara oexirykõ kure mana. 3 Yrome ynara ãmoreparykõ se ase, typye exikety typyty esẽme mana. Kymarokõ emero esẽme Kyrixtu mana. Mame Ritonõpo Kyrixtu esẽme mana. 4 Naeroro oximõme awahtao xine õtururukõ poko Ritonõpo maro, kure orutua kõ tyxapeuke pyra oturũko. Orutua komo, Ritonõpo omiry poko imehnõ amoreparyhtao oya xine, tyxapeuke pyra toto amorepatoko. Tyxapeuke orutua ahtao Kyrixtu poihtõko sã mana. Popyra mana. 5 Yrome nohpo tomo, tuhpõke oturutoko Ritonõpo a oximõme awahtao xine. Imehnõ amoreparyhtao roropa oya xine tuhpõke Ritonõpo omiry poko toto amorepatoko. Tuhpõke pyra awahtao xine oniokõ hxirõko matose. Tuhpõke pyra awahtao xine ehxirõko roropa matose zũsehkahpyry samo. 6 Naeroro tuhpõke se pyra nohpo ahtao, ynara kahtoko eya, “Oũsety isahkapoko roropa,” kahtoko eya. Ynara exiryke, nohpo zũsety tysahkase ahtao aehxirory mana. Naeroro kure tuhpõke nohpo tõ ahtao oximõme awahtao xine, ehxiropyra mã toto. 7 Yrome orutua kõ tyoro. Tuhpõke se pyra orutua komo, tysaaro tyrise exiryke Ritonõpo a. Tõmipona orutua kõ ehtohme tyrise toto Ritonõpo a. Yrome nohpo tõ tyrise tyniokõ omipona ehtohme. 8 Orutua riry se Ritonõpo toehse ahtao nohpo wino onyripyra kynexine. Yrome orutua wino nohpo tyrise eya rahkene. 9 Orutua tyrise eya nohpo tõ pokoino pyra. Yrome nohpo tyrise Ritonõpo a orutua pokoino, orutua akorehmaneme. 10 Naeroro Jezu poetory tõ oximomyryhtao kure nohpo tõ tuhpõke ahtao, toto eneryke Ritonõpo nenyohtyamo a. Tuhpõke toto ahtao tyniokõ omipona toehtohkõ poko ituarõtanohpõko mã toto. 11 Kuesẽkõ maro kuexirykõke toiroro pyra nohpo tõ mana. Morararo orutua komo. Toiroro pyra sytatose. Atakorehmãko sytatose zae kuehtohkõme. 12 Pake ahtao orutua osemazuhme tyrise Ritonõpo a. Mame aoropary zehpyry touse ahtao, nohpo tyrise eya roropa. Seromaroro orutua kõ enurũko nohpo ae. Yrome emero porehme Ritonõpo poe mana.

13 Kure oya xine nae nohpo tõ otururuhtao Ritonõpo maro oximõmãkõ rãnao tuhpõke pyra ahtao? Arypyra, popyra mana. 14 Toipe sytatose. Orutua kõ tũsehke mosã ke ahtao popyra kyya xine mana. Epoihtõko sã mokyro mana kyya xine. 15 Yrome nohpo tõ tũsehke mosã ke ahtao kure rokẽ kyya xine mana. Tũsehke mosã ke ahtao, tuhpõke exikety sã nohpo mana. 16 Tuhpõke pyra nohpo ahtao autururuhtao Ritonõpo maro oximõmãkõ maro popyra mana, ãko ase. Morara ãko ase emero Jezu poetory tomo a emero pata tõ po. Morara ãko ase roropa jezujezukuru se exiketomo a.

17 “Kure rokẽ matose oximõnõko Ritonõpo poko,” kara ase oya xine. Õximomyrykohtao atakorehmara matose yronymyrymehxo Jezu enetuputyry poko. Atakorekehkãko rokẽ matose. Morara popyra ya mana. Naeroro ãmorepatorỹko ase zae ehtoh poko õximomyrykohtao. 18 Ynara ãko imehnõ mana opoko xine, “Korĩtopõkõ tãtapiakase sã mã toto. Oximõnõko ro mã toh repe, yrome oxiehno toto,” ãko. Morara kary ajohpe pyra mana ya. 19 Otarãme atapiakãko matose zae oehtohkõ enetupuhpotohme imehnomo a. 20 Õximomyrykohtao Kuesẽkõ orihtopõpyry poko osenetupuhpyra matose. Õtukurukõ poko rokẽ oximõnõko matose. Oty katohme? 21 Õtukurukohtao toitoine matose emotyẽkãko. Naeroro imehnõ etyhpyryme exiketõ otuhpyra ekurehnõko, osemazuhme autuhtyã toemotyẽkase exiryke. 22 Morara awahtao xine õximomyrykohtao azahkuru matose ipunaka. Tytapyike matose. Omise awahtao xine otuhtoko atapyĩkõ tao. Ritonõpo maro oturutoh tao zae rokẽ otuhtoko. Moro tao tymõkomokãkara onyhxiropyra ehtoko roropa. Azahkuru awahtao xine õximomyrykohtao, “Kure matose,” kara ase oya xine.

23 Tamorepase ywy Kuesẽkomo a toorihtopõpyry poko wenikehpyra ipoetory tõ ehtohme. Morararo kuamorepatose. Ynara ase oya xine, “Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu ewokasasaka ahtao Juta a, wyi apoine. 24 ‘Kure mase Papa kapuaono,’ karyhtao eya, wyi tohkane. Typoetory tomo a ynara tykase ynororo, ‘Sero wyi enapyryhtao oya xine wenikehpyra ehtoko jexixihmapotopõpyry poko wewe pokona. Okurãkatohkõme orihnõko ase,’ tykase. 25 Mame otuhkehxĩpo eukuru tapoise Jezu a. Ynara tykase, ‘Seny õkurukomo. Tõmiry kasenato ekarõko Ritonõpo seropõkomo a jorihtopõpyry pokoino. Topekahse matose ya umunuru ke. Naeroro sẽ enyryhtao oya xine jorihtopõpyry poko osenetupuhtoko,’ tykase. 26 Naeroro Kuesẽkõ oehtohto ropa wyi enapyryhtao oya xine, eukuru enyryhtao roropa oya xine, imehnõ tuarõtanohpõko matose aorihtopõpyry poko kymyakãkõme,” ase oya xine.

27 Naeroro zae pyra awahtao xine ohxirotorỹko Ritonõpo mana, Kuesẽkõ orihtopõpyry poko wenikehpyra ehtoh enapyryhtao oya xine, eukuru enyryhtao roropa oya xine. Iirypyryme oexirykõke ohxirotorỹko Ritonõpo mana, Kuesẽkõ exixihmahpõkõ hxirory samo. 28 Morara exiryke ynara osenetupuhtoko aporo, “Zae rokẽ ytoytõko hano Ritonõpo neneryme?” kahtoko aporo okurohtao xine. Morarame zae awahtao xine rokẽ Kuesẽkõ exixihmatopõpyry poko wenikehpyra ehtoh enahtoko, eukuru ẽtoko, enara. Iirypyryme awahtao xine oorypyrykõ ekarotoko Ritonõpo a ikorokatohme. Moromeĩpo enahtoko, ẽtoko, enara. 29 Kuesẽkõ kynorihne kyyrypyrykõ epehmatohme, Ritonõpo poenõme kuehtohkõme. Moro onenetupuhpyra awahtao xine, aorihtopõpyry poko wenikehpyra ehtoh onenahpyra ehtoko, onẽpyra roropa ehtoko, enara. Awamekaro xine rokẽ moro wyi enapyryhtao oya xine, moro eukuru enyryhtao roropa oya xine awãnohtorỹko Ritonõpo mana, ajoajohpe Kuesẽkõ orihtopõpyry poko wenikehpyra ehtoh enapyryke oya xine. 30 Morara exiryke kure pyra toehse matose. Jamihme pyra roropa toehse matose. Toitoine roropa amaro xine aexityã toorihse mana. 31 Kuesẽkõ orihtopõpyry poko wenikehpyra ehtoh enapyry se awahtao xine ynara osenetupuhtoko aporo, “Iirypyryme hano Ritonõpo a?” kahtoko oseya rokene. Mame tyyrypyhpyke awahtao xine ekarotoko oorypyrykõ Ritonõpo a ikorokatohme ropa. Kyyrypyrykõ tykorokase ahtao Ritonõpo a, “Popyra matose ya,” kara mana kyya xine. Kuãnohpopyra xine roropa mana. 32 Yrome, “Popyra matose ya,” ãko Ritonõpo kyya xine kyyrypyrykõ poko kuahtao xine. Kutuarimapotorỹko roropa mana zomory zuaro kuehtohkõme, kyyrypyrykõ poko pyra kuehtohkõme. Morara kuamorepatorỹko Ritonõpo mana apotoimo htaka omõpyra kuehtohkõme tõmipona pyra exiketõ maro.

33 Morara exiryke wekyry tomo, Kuesẽkõ exixihmatopõpyry poko wenikehpyra ehtoh enahtohme õximomyrykohtao, imehnõ Jezu poetory tõ oepyry eraximatoko aporo. Mame oximõme toehse emero ahtao otuhtoko. 34 Mame omise ro awahtao xine otuhtatoko atapyĩkõ taka, ozehno xine Ritonõpo exiryino awãnohpyra Ritonõpo ehtohme roropa. Tuhke mekaropotone. Morohne poko ourutorỹko ase amaro xine toehse jahtao.