1 Rowohpe exiketõ sã sytatose, “Kure ase,” karyhtao kyya xine. Naeroro penekehpyra ehtoko jotururu etary poko rowohpe exikety omiry sã jomiry ahtao ro. Kure jehtoh ekarory se pyra ase repe. Yrome jurumekara oehtohkõme ekarõko ase, imehnõ ehtoh poko penetara oehtohkõme. 2 Torẽtyke ase opoko xine, torẽtyke Ritonõpo ehtoh samo opoko xine. Omykõme sã jexiryke torẽtyke ase. Jẽxiryme sã, orutua maro exipitopỹ sã matose ya. Oewomatorỹko sã ase roropa toirõ pytyme sã oehtohkõme. Toiro rokẽ pyno exikety tynio nymyry pyno exiketyme mana. Morararo Kyrixtu pyno yronymyryme oehtohkõ se ase, imehnõ poko pyra oehtohkõme ipunaka. Imeĩpo oekarorykõ se ase Kyrixtu a kurãkõme, tyyrypyhpyke pyra exiketõme. 3 Torẽtyke ase opoko xine. Oenekunopyrykõ se imehnõ exiryke, Kyrixtu rumekatohme ropa oya xine ipyno hkopyra oehtohkõme. Morararo pake Ewa tonekunohse joroko tamuru a omi kurã ke samo. 4 Torẽtyke ase opoko xine oenekunohnanõkõ omiry etaryke oya xine. Tyoro Jezu poko ourutorỹko toh mã repe ynanekarohpyry kara. Oty katoh tãkye ro matou mokaro omiry etaryhtao oya xine? Ritonõpo zuzenu kara imepỹ zuzenu poko ourutorỹko onekunohtõkõ mana. Tãkye matose mokaro etãko. Oty katohme? Ritonõpo omiry kurã myakãmãko roropa mã toto tyorõ ke. “Ritonõpo omiry sero,” ãko toh mã repe. Ajohpe rokẽ toto. Oty katoh toto omiry xihpyry zae ekarõko matou?

5 Imehnõ motye osekarõko mã toto, tuisamehxo. Ritonõpo nenyohtyãme kurã osekarõko roropa mã toto. Yrome ymotye pyra mokaro mana. 6 Otarãme emese kure hkopyra ase jotururu poko repe. Yrome Ritonõpo omiry warohxo ywy. Ritonõpo waro yna ehtoh waro matose tonese yna exiryke oya xine kokoro rokene emero rokẽ poko yna ahtao.

7 Ãmoreparykohtao ya Ritonõpo omiry poko epehpyry anapoipyra exiase ãmorepatamitukõme. Ime hkopyra exiase amaro xine imehxo oehtohkõme. Toerohse ywy jemary ke tineru apoitohme ya. Otuisarykõme pyra exiase. Morara jehtopõpyry zae pyra oya xine nae? Zae ro exiase ãmoreparykõ poko topehke pyra? 8 Ãmoreparykohtao ya Ritonõpo omiry poko, imehnõ Jezu poetory tytinerũkõ enehpoase ya. Mokaro tinerũ apoiase rokene, topehke pyra ãmorepatohkõme. 9 Moinoro amaro xine jahtao, “Anapyrykõ ekaroko ya ajohpãme samo,” kara exiase oya xine. Jezu poetory tõ Masetonia poe tooehse ahtao ise jehtopõpyry tonehse ya emero porehme. Morara exiryke, “Okyryrykõ se ase,” kapitopyra exiase oya xine. Morararo ase exĩko taroino. Jũme okyryrykõ anapoipyra ase. 10 Kure ya mana. Topehke pyra imehnõ amorepary ya Ritonõpo omiry poko Kyrexia patary tõ po emero. Zae rokẽ ase. Ajohpe pyra ase Kyrixtu ukurohtao exiryke. 11 “Yna mõkomory apoiry se pyra Pauru nexiase yna pyno pyra exiryke,” kara ehtoko. Opyno xine ase ipunaka. Morara jehtoh waro Ritonõpo mana.

12 Jũme ynanase topehke pyra Ritonõpo omiry poko imehnõ amorepãko. Naeroro, “Pauru tõ sã ynanase,” kasaromepyra mokaro mana, epehpyry apoiryke eya xine toerohtamitukõme. 13 Ritonõpo nymenekatyã nymyry kara mokaro. Onekunohto rokẽ mã toto. Ajohpe rokẽ Ritonõpo nymenekatyãme osekarõko mã toto. “Ritonõpo poe ãmorepatorỹko ynanase,” ãko toh mã repe. Ipoenohnõko rokẽ mã toto. 14 “Otãto mokaro ajohpãkõ omiry etãko Korĩtopõkõ nae?” kara ase. Tuaro ase. Joroko tamuru toetyorõmary waro mana Ritonõpo nenyokyhpyry sã toehtohme. Saereme exiketyme tanyhtary waro roropa mana kuenekunohtohkõme. 15 Tosẽkõ saaro joroko tamuru poetory tanyhtary waro roropa mã toto, kurãkõ sã toehtohkõme, kuenekunohtohkõme. Imeĩpo, sero nono enahkatohpo tynyrihpyrykõ epehpyry kahpyry apoĩko mã toto. Kuenekunohtamitukõme toto wãnohnõko Ritonõpo mana. Zae rokẽ toto epehmãko mana.

16 “Ajoajohpe sã Pauru mana,” kara ehtoko, ãko ropa ase oya xine. Rowohpe jekaroryhtao oya xine jomiry etatoko ro (rowohpã omiry sã jomiry ahtao ro). Mokaro saaro epyrypaxi kure jehtoh poko. 17 Yrome Kuesẽkõ poe pyra jepyrypary mana kure jehtoh poko. Jamoreme rokẽ epyrypãko ase. “Kure rokẽ sãtãse,” karyhtao ya rowohpã sã ase oturũko. 18 Imehnõ mã tuhke kure toehtohkõ poko epyrypãko mã toto. Naeroro, kure jehtoh poko epyrypaxi roropa oya xine. 19 Zuarohxo osekarõko matose repe. Yrome ajoajohpãkõ omiry poko atãkyemãko matose. Zae aomirykõ ekarõko roropa matose repe. 20 Imehnõ etãko matose oryhpopãkarykohtao eya xine tõmipona orirykohtao, oenekunopyrykohtao roropa okyryrykõ apoitohme tyya xine, ãpururukohtao, putupyra rokẽ oekarorykohtao, oryhmarykohtao, enara. Morara ahtao mokaro pyno matose. 21 “Sekere ãko rokẽ Pauru. Oty kara,” ãko matose otuisarykõme osekaropyra jexiryke. Ajohpe pyra. Ihxipỹke ynanexiry mokaro sã toehse yna ahtao.

Yrome toepyryparykõ poko ihximyra imehnõ ahtao kure toehtohkõ poko, ywy roropa jepyrypary poko ihximyra ase. Rowohpã sã se pyra ase, kure jehtoh ekarory se pyra ase repe. Yrome ekarõko ro ase. 22 “Juteume nymyry ynanase,” ãko mã toto, epyrypãko. Morararo juteume ase roropa. “Izyraeu pakõme ynanase,” ãko mã toto. Morararo ase. “Aparão pakõme ynanase,” ãko roropa mã toto. Morararo ase. 23 “Kyrixtu poetoryme erohnõko ynanase,” ãko mã toto epyrypãko. Mokaro motye kuhse ywy, Kyrixtu poetoryme erohnõko ase. Rowohpã sã oturũko ase kure jehtoh poko. Yrome oty kara. Mokaro motye Ritonõpo poe erohnõko ase. Mokaro motye tomõse ywy ãpuruhpyry taka. Mokaro motye typitypipohse ywy. Mokaro motye orikyĩse exiase. 24 (Toipe juteu tomo pohnõ pipohnõko toto 40me exisasaka. Moro saaro) juteu tuisary tomo a typitypipohse exiase 40me exisasaka. Typipohzomose ywy 5me. 25 Romapõkõ soutatu tomo a typitypipohse ywy oseruao. Totapase ywy topu ke imoihmãkomo a. Tyneryse ywy oseruao, wapu ae jytoryhtao. Tuna konõto kuao toiro ẽmepyry aropoase, saereme koko, enara. 26 Jytojytoryhtao pata tõ poro neryĩse exiase tuhke, tuna kumaryke te, tyyryhmase ywy zehnotokomo a ytinerũ pokoino. Wekyry tõ jetapary se toh nexiase juteu tõ tuisary. Juteutõkara roropa jetapary se toh nexiase. Pata konõto po toetuarimase ywy, ahno esao pyra roropa. Tuna konõto kuao toetuarimase ywy. Jepeme nymyry pyra exiketõ onekunohtõkõ utuarimapoase toto. 27 Itamurume erokuase. Etuarimase. Tuhke nyhpyra tõmehse ywy. Tomitapãse roropa ywy. Tuna se toehse roropa ywy. Tohke pyra tykohmãse ywy. Tytapyike pyra toehse ywy, tupoke pyra roropa. Toiro rokẽ pyra morara exiasene. 28 Jarao rokẽ pyra etuarimãko ase. Torẽtyke ase Jezu poetory tõ poko emero pata tõ po. “Otarãme Jezu pyno ro mã toto. Otarãme aomiry se ro mã toto. Otarãme Ritonõpo zuzenu omipona mã toto,” ãko ase osenetupuhnõko. 29 Imepỹ Jezu poetory iirypyry a tonekunohse ahtao emynyhmãko ase roropa ipyno jexiryke. Tyyrypyry poko toehse imepỹ ahtao samũ ãko ase ipoko.

30 Tuhkãkõ jamihme pyra jehtoh enẽko mana. Naeroro jepyrypary se jahtao, jamihme jehtoh poko epyrypara ase. Jamihme pyra jehtoh poko rokẽ epyrypãko ase. 31 Ritonõpo zae jehtoh waro mana. “Papa kapuaono, imehnõ motye kure mase,” kakehpyra sehtone Ritonõpo a, Kuesẽkõ Jezu zumy a. 32 Pake jamihme pyra jehtoh enepone Ritonõpo ya. Tamaxiku po jahtao pata esẽ japoiry se toehse. Soutatu tõ tyrise eya pata omõtoh pona, jeraximatohme japoitohme. Mokyro pata esẽ esety Areta. 33 Yrome jepe tomo a towomase ywy. Pata apuru eutary pitiko ae jenyhtopone toto kataori ae. Morarame epane imepỹ pona. Moro ke jamihme pyra jehtoh enepone Ritonõpo ya.