1 Mame, “João tuapõkase Jezu a ahno ẽpurihkary poko. Ipoetory roropa tomãse,” kary totase roropa parixeu tomo a. 2 (Yrome Jezu nymyry toto onẽpurihkara. Typoetory tõ a rokẽ tõpurihkapose toto.) 3 Morara kary totase Jezu a ahtao, Jutea poe toytose Karirea pona ropa. 4 Samaria esemary ae toytose ynororo typoetory tõ maro.

5 Mame Xika pona toeporehkase toto Samaria rãnao moro pata kynexine. Moe pyra tupito, Jako nekarohpyry tumũkuru tupime, Joze tupime. 6 Jako tunahpyry moroto kynexine. Mame tãxiahtao toehse ahtao typorohse Jezu. Tuna ẽ pũtokoxi typorohse ynororo, typenekehse toytory poko toexiryke.

7 Morarame nohpo tooehse, Samariapono, tuna anỹse.

—Ajohpãme sã tuna anỹko jokuru, tykase Jezu eya. 8 Pata pona toytose ipoetory tõ osemazuhme tonahsẽ epekahse.

9 Mame ynara tykase nohpo Jezu a,

—Juteume mase Samariapõ ase. Oty katohme mã tuna ekaropõko ya? tykase nohpo eya. (Toipe juteu tomo tytamurukõ omi poe imehnõ otuhtopõpyry aka otuhpyra toto.)

10 Ynara tykase Jezu eya,

—Ritonõpo nekarory onenetupuhpyra mase. Jenetupuhpyra roropa mase. Tonetupuhse oya jahtao, “Oya hko tuna se ano,” mykary ya. Mame tuna kurã ekarory oya soesoekane panõ ekarory oya, orihpyra oehtohme jũme, tykase Jezu nohpo a.

11 —Yrome moe tuna. Tuna puimatoh pyra roropa mase. Otokoinohxo ke morohne rĩko ma rokẽ? 12 Seny kytamurukõ nahkahpyry rokene tuna eny, tykase nohpo eya Jako nahkahpyry poko. —Sero tuna tõse eya, ipoenomo a, eky tomo a, enara. Kytamurukõ motye hmahno? tykase nohpo eya, tõturupose.

13 Ynara tykase Jezu eya,

—Sẽ tuna enyryhtao oya ise ropa exĩko mase, 14 Yrome ynekarohpyry enyryhtao oya tuna se pyra ropa mase exĩko jũme. Ynara exiryke, ynekarohpyry oya soesoekane sã exĩko okurohtao mana. Moro pokoino orihpyra exĩko matose jũme, tykase Jezu eya.

15 —Ynara ãko oya hano, tuna se pitiko oya hano, jũme tuna se pyra ropa jehtohme, typenekehse jexiryke tuna puimary poko, tykase nohpo eya.

16 —Onio ikohmata, tykase Jezu eya. —Imaro osehko ropa, tykase.

17 —Tynioke pyra reh ahse, tykase, tozuhse eya.

—Ajohpe pyra mase. “Tynioke pyra ase,” mykano. 18 Oniõpyamo 5me turumekase oya. Mokyro onio seromato onio nymyry kara. Ajohpe pyra ro mase, tykase Jezu eya.

19 —To! Urutõme mase Ritonõpo poe, tykase nohpo eya morara kary etaryke tyya. 20 —Toiro joturupory se ase oya. Oty katohme juteu tõ Jerusarẽ po rokẽ Ritonõpo poko atãkyemãko toh nae? Yna tamuru tõ sero Samariapõkõ mõ ypy pona rokẽ oturuse ytose toto, tykase nohpo Jezu a.

21 Ynara tykase Jezu eya,

—Etako pahne, okynã pyra sero Samaria po rokẽ pyra Ritonõpo poko atãkyemãko matose. Jerusarẽ po roropa sero ro saaro exĩko mana. 22 Samariapõkõ matose. Oneahmahpyrykõ onenetupuhpyra matose. Yrome yna juteu tõ asã xine pyra. Ritonõpo waro ynanase juteu tõ poe seropõkõ kurãkane tõtumakase exiryke. 23 Okynã pyra Ritonõpo zuzenu poe Ritonõpo eahmãko mã toto, zae Ritonõpo omipona se toexirykõke. Mokaro se mã Ritonõpo, tõmipona nymyry exiketõ se. 24 Ritonõpo mã zuzenume. Morara exiryke ipoko exiketõ Zuzenu poe rokẽ eahmãko mã toto. Zae aomipona exiketõ mã eahmãko mã toto, tykase Jezu eya.

25 Ynara tykase nohpo eya,

—Ritonõpo nymenekahpyry oehnõko mana, Kyrixtu oehnõko. Tooehse ynororo ahtao emero kuamorepatorỹko mana, tykase.

26 —Ywy ase Kyrixtu, Ritonõpo nymenekahpyry, amaro oturukety, tykase Jezu nohpo a.

27 Morara karyhtao ro eya ipoetory tõ tooehse ropa. Tõsenuruhkase toto jarao Jezu otururu ke nohpo maro. Morarã nohpo amorepane jarao oturukety onenepitopyra toexirykõke, juteu tõ morara pyra exiryke, nohpo maro jarao oturupyra toto exiryke tytamurukõ poe. Yrome, “Oty se hko makẽ eya?” kara toh kynexine nohpo a. “Oty katohme mose maro oturũko make?” kara roropa toh kynexine Jezu a ipoetory tomo.

28 Morarame tuna ẽ tynomose nohpo a axĩ toytotohme pata pona, morotõkõ zuruse.

29 —Ehmaropa! Ahno senetatose, tykase nohpo. —Jenetupuhno mokyro emero ipunaka. Otarãme Kyrixtu mokyro, Ritonõpo nymenekahpyry, tykase morotõkomo a ynororo.

30 Morarame tuhke toytose toto nohpo maro Jezu enese.

31 Mame,

—Otuhkose, tykase ipoetory tõ eya. Yrome ynara tykase ynororo tozuhse toto,

32 —Tyoro tynahke ase. Zuaro pyra matose, tykase ynororo eya xine.

33 Mame tõturuse toto oseya rokene,

—Otokoino tynahke nexino? Otarãme imepỹ inapyry enehno, tykase ipoetory tomo oseya rokene.

34 —Jenyokyhpõ omipona jexiry se rokẽ ase. Moro ke rokẽ otuhnõko ase. Imehnõ tynapyry se ehtoh sã ase jerohtohme ekarohpyry otyhkary se rokẽ ase, tykase Jezu typoetory tomo a. 35 —Ynara ãko matose ahno tupi poko, “Okynaro mana. Asakoropane nuno naero tykyrysã anỹtohme,” ãko matose repe. Yrome ynara ãko ase oya xine, sero nonopõkõ utupime sã nase. Enetoko ke. Seromaroro oehnõko toto Ritonõpo mũkuru enetupuhse. Tamorepanekõ se rokẽ toh nase, tykase Jezu typoetory tomo a. 36 —Kure rokẽ ypoetory epehmãko ase imehnõ enehtohme ya, orihpyra toto ehtohme jũme. Otãto ỹkyryryme exĩko? Jenetuputyryhtao rokene. Jenetupuhpyra ahtao ỹkyryryme exipyra exino. Morarame arykananõ mã tãkye exĩko ỹkyryry anỹnanõ maro, ypoetory emamyry eneryke tyya xine, orihpyra toto exiry roropa eneryke tyya xine. 37 Zaero ahno oturutopõpyry ynara karyhtao, “Toiro arykãko, imepỹ anỹnõko.” 38 Kuaropoatose tupito pona oerohtopõpyrykõ kara pona, tykyrysã anỹtohme. Imehnõ toerohse arykary poko samo. Aerohtopõpyrykõ anỹnõko sã matose, tykase Jezu typoetory tomo a.

39 Morarame tuhke Jezu tonetupuhse Samariapõkomo a. Nohpo omi poe tonetupuhse toto a, ynara tykase exiryke, “Jenetupuhno mokyro emero ipunaka. Otarãme Kyrixtu mokyro,” tykase nohpo exiryke. 40 Morarame toytose toto Jezu a Samariapõkomo.

—Taro exiko aporo yna maro, tykase toto. Otuhparo toh kynexine tamorepary se toexirykõke. Morara exiryke asakoro tõmehse Jezu moroto.

41 Tuhkehxo tonetupuhse morotõkomo a Jezu omiry etaryke tyya xine. 42 Ynara tykase toto nohpo a,

—Seromaroro Kyrixtu enetupuhnõko ynanase õmi poe rokẽ pyra. Yna a nymyry aomiry totase. Zuaro ynanase. Kukurãkanekõ nymyry mokyro, tykase toto, Samariapõkomo.

43 Morarame asakoro tõmehse ahtao toytose ropa Jezu Karirea pona. 44 Ynara tykase ynororo, “Toipe Ritonõpo poe urutõkõ oneahmara toto ipataõkomo. Yrome imehnõ pataõkõ Ritonõpo poe urutõkõ eahmãko toto.” 45 Morarame Karirea pona toeporehkase Jezu ahtao taomikase morotõkomo a. Tãkye toehse toto Jezu eneryke tyya xine. Pake tonese tyya xine Jerusarẽ po, otuhtoh konõto pona toytose tahtao xine. Jezu jamitunuru tonese tyya xine exiryke Jezu waro toto. Wenikehpyra toehse toto.

46 Mame Kanaa pona toytose ropa Jezu Karirea rãnaõ pona uwa eukurume tuna anyhtanohpotopõpyry pona tyya. Moroto kowenu poetory mũkuru kure pyra kynexine Kapanaũ po. 47 Mame, “Jezu tooehse ropa Karirea pona, Jutea poe,” kary etaryke tyya toytose ynororo kurãkara zumy Jezu eahmase Kapanaũ pona aytotohme repe, tumũkuru kurãkapotohme ropa, orihsasaka tumũkuru exiryke. 48 Ynara tykase Jezu eya,

—Oty katoh jenetupuhpyra matou yjamitunuru onenepyra awahtao xine samo? tykase.

49 —Ajohpãme sã ymaro eropa aporo. Umũkuru orihnõko mana, tykase ynororo Jezu a.

50 Ynara tykase Jezu eya,

—Ytoko ropa. Omũkuru nekurãka ropa, tykase.

Aomiry zae ehtoh tonetupuhse kowenu poetory a. Toeramase ropa ynororo tosaka ropa. 51 Mame aytory ropahtao tõsẽpatakãmase toto typoetory maro,

—Omũkuru kure ropa nexino, tykase toto, ipoetory tomo.

52 —Oty orame ahtao nekurãka ropa? tykase tokaropose jumy a.

—Kokonie, xixi toetokorihmase ahtao, noxirohkehno omũkuru, tykase toto. 53 Moro poko tutuarõtase jumy Jezu omihpyry poko, “Omũkuru kure ropa nexino,” katopõpyryae ro imũkuru tõxirohkehse. Naeroro Jezu tonetupuhse eya tosẽme, typoetory tõ maro.

54 Mokyro kurãkary poko, tyjamitunuru tonezomopose ropa Jezu a, Jutea poe tooehse ropa tahtao Karirea pona.