3
João omihpyry sero
(Mat 3.1-12; Mak 1.1-8; Jo 1.19-28)
1-2 Mame Ritonõpo tõturuse João a, Zakaria mũkuru a, ahno esao pyra ynororo ahtao.
—Jomiry ekaroko zuaro pyra exiketomo a, tykase Ritonõpo eya.
Morara tykase Ritonõpo João a Tiperiu Seza Romapõkõ tuisaryme ahtao, 15me tyeimãkapose eya tuisa konõtome. Morarame ahtao ro Pirato roropa Juteu tõ tuisaryme toehse. Te, Erote roropa Karireapõkõ tuisaryme kynexine. Te, irui Firipe Itureapõkõ tuisaryme roropa toehse, Tarakonitepõkõ tuisaryme roropa, enara. Te, Risania Apirene tõ tuisaryme roropa kynexine. Te, Anasa, Kaipa maro Ritonõpo maro oturuketõ tuisaryme roropa toehse toto. Morara toehse ahtao Ritonõpo omiry totase João a. 3 Mame Joatão poro toytoytose João, kokoro rokẽ oturuse ahno tõ maro. Ynara tykase ynororo,
—Oorypyrykõ irumekatoko oẽpurihkatohkõme. Oorypyrykõ turumekase oya xine ahtao okorokatorỹko Ritonõpo mana, tykase João toytoytoryhtao Joatão poro. 4 Izaja ekepyry nymerohpyryae ro João toehse. Pake Ritonõpo poe urutõme Izaja. Ynara tymerose eya João poko pake Ritonõpo omiryme typapẽ pokona,
“Opore mokyro oturũko mana, ahno esao pyra.
Ynara ãko mana,
‘Kuesẽkõ oehsasaka mana.
Naeroro topohme osema tyritoko.
Esemahtotoko.
5 Jakanamã apurutoko osepune ehtohme,
ypy tõkehko inonõtotoko roropa osepune ehtohme.
Ijome exikety osema ahtao topohme tyritoko.
Osema akorokapỹ akorokatoko roropa osepune osema ehtohme.
6 Morarame kypyno xine Ritonõpo ehtoh enẽko imehnõ mana,
Ritonõpo nymenekahpyry enẽko, kypynanohnekomo,’ ãko mana,”
me tymerose Izaja ekepyry a pake.
7 Morarame tuhkãkõ toytose João a osẽpurihkapose. Yrome ynara tykase João eya xine,
—Iirypyryme matose. Oty katohme Ritonõpo zuno pyra matou? Oorypyrykõ onurumekara ro matose. Ritonõpo ozehno xine ro mana. Awãnohtorỹko mana. 8 Oorypyrykõ irumekatoko. Kure ehtoko, iirypyryme pyra, oorypyrykõ turumekase oya xine exiry waro imehnõ ehtohme. Ynara kara ehtoko roropa, “Tuisamehxo Aparão ekepyry kynexine. Naeroro kuãnohpyra xine Ritonõpo mana, Aparão pakomotyãme kuexirykõke,” kara ehtoko. Ynara ãko ase oya xine, Aparão pakomotyãme senohne topu tõkehko riry waro Ritonõpo mana. Ise tahtao tyriry, tykase João eya xine. 9 —Wewe sã matose toperẽ samo. Tomeseke ehtoko. Imepỹ oehnõko mana, wywy ke wewe mity poro akohtohme, eperytara ahtao, apoto htaka ipahtohme, tykase eya xine. —Moro saaro tõmipona pyra awahtao xine awãnohtorỹko Ritonõpo mana, seromaroro, wewe toperẽkara sã awahtao xine, tykase João eya xine.
10 Morara kary etaryke tyya xine ynara tykase toh eya,
—Morara ahtao oty poko ynanah yna onuãnohpyra Ritonõpo ehtohme? tykase toto tõturupose.
11 Ynara tykase João eya xine,
—Imehnõ pyno ehtoko. Asakoro oupõkõ ahtao, toiro ekarotoko arypyra exiketomo a. Anapyrykõ roropa apiakatoko tynahkãkara napyryme, tykase eya xine.
12 Morarame kowenu tinerũ poko erohketõ tooehse roropa João a tõsẽpurihkapotohkõme repe. Ynara tykase toto, tõturupose eya,
—Yna ke? otara ãkohxo ynanah yna rypyry rumekary waro oehtohme? tykase toto.
13 Mame ynara tykase João eya xine,
—Ynara rokẽ ehtoko, zae rokẽ tineru apoitoko kowenu tinerũme. Onymotyẽkara ehtoko. Aomipona ehtoko, tykase eya xine.
14 Mame soutatu tõ tõturupose roropa eya. Ynara tykase toto,
—Yna ke? Otara ãko ynanah rorohpa? tykase toto. Ynara tykase João eya xine,
—Amarokomo? Ynara rokẽ ehtoko. Imehnõ onyryhmara ehtoko. Ajohpe pyra ehtoko imehnõ hxiroryhtao roropa oya xine. Osetaehkara ehtoko oerohtamitukõ apoitoh poko oya xine, tykase eya xine.
15 Mame Ritonõpo poe typynanohnekõ eraximãko toh kynexine. Naeroro João omiry etaryke tyya xine tõsenetupuhpitose toto João poko.
—Otarãme Ritonõpo nymenekahpyry mose kypynanohnekõme, tykase toto João poko repe. 16 Naeroro ynara tykase João eya xine,
—Arypyra, ywy kara, nakuaka rokẽ oẽpurihkatorỹko ase. Yrome imepỹ oehnõko mana ymotye kuhse exikety. Tuisamehxo mokyro exiryke isãtajã onymyhpokara ase, ihxike jexiryke, ymotye aexiryke. Mame Ritonõpo zuzenu kurã ekarõko oya xine mana. Otuarimapotorỹko mana zae oehtohkõme. 17 Arexi tõkehko tohmane sã Ritonõpo mana. Arexi kurã kurãkãko esẽ mana tytapyĩ taka. Ipihpyrỹpyry pahnõko mana apoto htaka. Moro saaro Ritonõpo kuapiakatorỹko mana. Tõmipona exiketõ menekãko mana tõmipona pyra exiketoh tae, tõmipona exiketõ jũme tymaro ehtohme. Yrome tõmipona pyra exiketõ pahnõko mana, apoto htaka, ezehpy htaka, tykase João eya xine.
18 Mame orẽpyra João tõturuse toto maro. Omi kurã tokarose eya xine, tyyrypyrykõ rumekatohme eya xine. 19 Imeĩpo João tõmapose Erote a ãpuruhpyry taka. Mokyro kynexine Karireapõkõ tuisaryme. Ynara kakehpyra João ehse eya, “Orui pyty poko pyra exiko,” kakehpyra, turui pyty poko aexiryke. Mokyro nohpo esety kynexine Erotia. Moro rokẽ kara poko kynexine tyyrypyry imepỹ poko roropa kynexine. 20 Morarame tyekĩtapãse Erote tyhxirose toexiryke João a. Tyyrypyry tymotyẽkase eya ãpuruhpyry taka João tõmapose exiryke tyya.
Jezu ẽpurihkatopõpyry poko
(Mat 3.13-17; Mak 1.9-11)
21 Mame ahno tõ tõpurihkakehse ahtao João a, Jezu roropa tõpurihkase eya. Moromeĩpo Tumy maro autururuhtao kapu toepiakase. 22 Morotoino Ritonõpo zuzenu tyhtose Jezu pona. Utukuimo panõ tõsenepose. Morotoino kapu poe ynara tykase Ritonõpo,
—Umũkurume nymyry mase, opyno ase ipunaka. Tãkye ase opoko, tykase kaino.
Sero nase Jezu ekyry tõ ekepyã poko
(Mat 1.1-17)
23 Morarame 30me tyeimãse ahtao toerohpitose Jezu, imehnõ amorepary poko. Joze mũkurume tokarose ynororo imehnomo a repe.
Joze mokyro Eri mũkuru.
24 Eri mokyro Matate mũkuru.
Matate mokyro Rewi mũkuru.
Rewimokyro Mauki mũkuru.
Mauki mokyro Janai mũkuru.
Janai mokyroJoze mũkuru.
25 Joze mokyro Matatia mũkuru.
Matatia mokyro Amoxi mũkuru.
Amoxi mokyro Naũ mũkuru.
Naũ mokyro Exiri mũkuru.
Exiri mokyro Nakai mũkuru.
26 Nakai mokyro Maate mũkuru.
Maate mokyro Matatia mũkuru.
Matatia mokyro Semei mũkuru.
Semei mokyro Joze mũkuru.
Joze mokyro Jota mũkuru.
27 Jota mokyro Joanã mũkuru.
Joanã mokyro Reza mũkuru.
Reza mokyro Zoropapeu mũkuru.
Zoropapeu mokyro Saratieu mũkuru.
Saratieu mokyro Neri mũkuru.
28 Neri mokyro Meuki mũkuru.
Meuki mokyro Ati mũkuru.
Ati mokyro Kozã mũkuru.
Kozã mokyro Eumatão mũkuru.
Eumatão mokyro Ere mũkuru.
29 Ere mokyro Jozue mũkuru.
Jozue mokyro Erieze mũkuru.
Erieze mokyro Jorĩ mũkuru.
Jorĩ mokyro Matate mũkuru.
Matate mokyro Rewi mũkuru.
30 Rewi mokyro Ximeão mũkuru.
Ximeão mokyro Juta mũkuru.
Juta mokyro Joze mũkuru.
Joze mokyro Jonã mũkuru.
Jonã mokyro Eriakĩ mũkuru.
31 Eriakĩ mokyro Merea mũkuru.
Merea mokyro Mena mũkuru.
Mena mokyro Matata mũkuru.
Matata mokyro Natã mũkuru.
Natã mokyro Tawi mũkuru.
32 Tawi mokyro Jese mũkuru.
Jese mokyro Opete mũkuru.
Opete mokyro Poaze mũkuru.
Poaze mokyro Sara mũkuru.
Sara mokyro Nasõ mũkuru.
33 Nasõ mokyro Aminatape mũkuru.
Aminatape mokyro Atimĩ mũkuru.
Atimĩ mokyro Ani mũkuru.
Ani mokyro Ezerõ mũkuru.
Ezerõ mokyro Pereze mũkuru.
Pereze mokyro Juta mũkuru.
34 Juta mokyro Jako mũkuru.
Jako mokyro Izake mũkuru.
Izake mokyro Aparão mũkuru.
Aparão mokyro Tera mũkuru.
Tera mokyro Nakoa mũkuru.
35 Nakoa mokyro Seruke mũkuru.
Seruke mokyro Rakau mũkuru.
Rakau mokyro Pareke mũkuru.
Pareke mokyro Epea mũkuru.
Epea mokyro Sara mũkuru.
36 Sara mokyro Kainã mũkuru.
Kainã mokyro Apaxati mũkuru.
Apaxati mokyro Sem mũkuru.
Sem mokyro Noe mũkuru.
Noe mokyro Rameke mũkuru.
37 Rameke mokyro Metuzarẽ mũkuru.
Metuzarẽ mokyro Enoke mũkuru.
Enoke mokyro Jarete mũkuru.
Jarete mokyro Marareu mũkuru.
Marareu mokyro Kainã mũkuru.
38 Kainã mokyro Enoxi mũkuru.
Enoxi mokyro Sete mũkuru.
Sete mokyro Atão mũkuru.
Atão mokyro Ritonõpo mũkuru.