1 Morarame tupito pona toytose Jezu oserematohae, typoetory tõ maro. Mame arexi panõ typohse ipoetory tomo a. Tamixihse eya xine ihmomikatohme. Tonahse roropa eya xine. 2 Yrome ynara tykase parixeu tomo eya xine.

—Oty katohme erohnõko matou? Moeze nymerohpyry omipona pyra matose, “Oserematohae erohpyra ehtoko,” katopõpyry omipona pyra matose, tykase toto Jezu a. (Ipihpyry amixikyryhtao erohtoh sã parixeu tomo a kynexine. Morara exiryke Jezu tõ popyra sã tokarose eya xine.)

3 Morarame Jezu a tozuhse ynaroro,

—Tawi tõ ehtopõpyry poko onysekeremara roh matou? Mokyro omise toehse, typoetory tõ maro. 4 Mame Ritonõpo maro oturutoh taka tomõse ynororo typoetory tõ maro. Wyi tonese eya xine. Imehnõ nekarohpyry kynexine Ritonõpo zurume. Moro onenahpopyra kynexine Moeze omihpyryae ro. Arão pakõ zurume rokẽ kynexine repe. Yrome moro tonahse Tawi tomo a. (Mame moro enahxĩpo Tawi tomo a, “Popyra matose,” kara Ritonõpo kynexine eya xine.)

5 —Ywy ase oserematoh esẽme oserematoh rihpõme jexiryke, Kapu ae Ayhtohpyryme jexiryke, tykase Jezu eya xine.

6 Morarame imepỹ oserematohae ropa tomõse Jezu atamorepatoh taka imehnõ amorepase. Morarame ahno tooehse Jezu a, apotunuru wino aosemahmirihmahpyry. 7 Moro tao Moeze nymerohpyry poko amorepatõkõ kynexine parixeu tõ maro. Ahno kurãkary enery se toh kynexine Jezu a oserematohae. “Mokyro popyra mana. Moeze nymerohpyry omipona pyra mana,” kary se toh kynexine. Morara exiryke toraximase eya xine, Jezu hxirotohme tyya xine. 8 Yrome toto osenetupuhtoh waro Jezu kynexine. Ynara tykase Jezu aosemahmirihmahpyry a,

—Osehko xiaro yna rãtaka, tykase eya.

Mame towõse ynororo. Toytose ahno rãtaka. 9 Morarame ynara tykase Jezu eya xine,

—Kuezuhtoko. Oty riry kure kyya xine oserematohae Moeze nymerohpyry omipona kuahtao xine, ahno kurãkary, imehnõ ryhmary? Oty riry kure kyya xine, imehnõ poko kuenupunarykomo, imehnõ enahkary? tykase Jezu eya xine.

10 Morarame tỹkakoxi tõsenuhmase Jezu. Ynara tykase ynororo aosemahmirihmahpyry a,

—Oemary enuhmako xiaro, tykase eya.

Morarame tãtaporamase eya. Kure ropa toehse ynororo. 11 Mame moro eneryke tyya xine tyekĩtapãse toto yronymyryme. Tõximõse toto oturutohme Jezu ryhmary poko tyya xine.

12 Morarame Jezu toytose ypy pona Tumy maro oturuse. Moroto tõmehse ynororo tõtururu poko Tumy maro, Ritonõpo maro. 13 Morarame tõmehse ahtao, tymarõkõ tykohmase tyya. Mame 12me tymenekase eya tynenyokyryme.

—Jomi poe ytoytõko matose jomiry ekarose pata tõ punero, tykase ynororo eya xine. 14 Mame ynara inymenekatyã kynexine. Ximão, mokyro tosehpase ropa Peturume Jezu a. Zakorõ roropa tymenekase Ãtare, Tiaku te, João roropa te, Firipe te, Patoromeu roropa tymenekase te, 15 Mateu te, Tome te, Tiaku, Aupeu mũkuru kynexine te, Ximão imepyny, Juteu tõ esary pynoto te. 16 Juta, Tiaku mũkuru ynororo kynexine te, Juta Ixikariote roropa. Jezu ewokaneme kynexine ynororo. Enara tymenekase toto Jezu a.

17 Morarame ypy poe tyhtose ropa Jezu 12mãkõ maro. Mame jakuraramã pona tooehse tahtao totypohse ynororo typoetory tõ maro. Imoihme ipoetory tõ kynexine. Imehnõ roropa tuhke tooehse morotona Jutea nonorypõkomo, Jerusarẽpõkõ roropa. Tuna konõto ehpiõkõ tooehse roropa Tiropõkomo, Xitõpõkomo, enara tooehse toto morotona. 18 Jezu omiry etase tooehse toto. Kurãkõkara ekurãkapose roropa tooehse toto. Joroko tõ nyryhmatyã roropa tooehse ekurãkapose roropa. Morarame tukurãkase ropa toto eya. 19 Jezu temuhmary se toh toehse, emero, toekurãkapotohkõme eya, ijamitunuru enetuputyryke tyya xine. Mame toekurãkase ropa toto. Enara.

20 Morarame typoetory tõ tonese Jezu a. Ynara tykase ynororo eya xine,

22 —Tãkye matose ozehno xine imehnõ ahtao Kapu ae Ayhtohpyry poetoryme oexirykõke. Orumekatorỹko imehnõ mã repe, opoihtotorỹko roropa toh mã repe, onetãpatorỹko roropa mã toto ypokoino. 23 Tãkye rokẽ ehtoko morara ahtao, itamurume kurã tukurãkase exiryke kapu ao Papa esao, okyryrykõme. Ozehno xine toto ehtoh sã urutõkõ zehno itamuru tõ kynexine roropa pake, Ritonõpo omiry poko imehnõ amoreparyhtao eya xine, tykase Jezu eya xine.

26 —Tomeseke ehtoko imehnomo a oeahmarykohtao oenekunohpyra xine toto ehtohme. Ynara exiryke, pake oeahmarykõ sã urutõ kõ toahmase roropa azahkuru exiketomo a oxisã toexirykõke, tykase Jezu eya xine.

27 Morarame ynara tykase Jezu totananomo a,

—Ose xine pyra exiketõ pyno ehtoko. Kure rokẽ ozehnotokõ tyritoko roropa. 28 Kure rokẽ okerekeremananõ tyripotoko Ritonõpo a. Oturutoko Ritonõpo a ohtomananõkõ poko roropa kure toto ritohme roropa. 29 Mame imepyny a oẽpatapihmorykohtao, osetoro osẽpatapihmopotoko eya. Oupõkõ tapoise ahtao imepyny a, ometỹkõ roropa ekarotoko eya. 30 “Okyryrykõ se ase,” karyhtao imehnomo a oya xine, ekarotoko rokẽ eya xine. Mame okyryrykõ tarose axĩtao rokẽ ahtao imehnomo a moro onupuxihkara ropa ehtoko. 31 Kure rokẽ orirykõ se matose imehnomo a. Naeroro imehnõ kure rokẽ tyritoko roropa, kure orirykõ se oehtohkõ sã imehnomo a.

32 —Morarame opyno exiketõ se rokẽ awahtao xine, popyra matose. Kure oripyra xine Ritonõpo mana opyno exiketõ se rokẽ awahtao xine. Pohnõ mã morararo. Typyno xine exiketõ se rokẽ mã toto, typyno xine exiketõ kara se pyra mã toto. 33 Morararo kure orinanõkõ rokẽ riryhtao kure oya xine, popyra matose. Kure oripyra xine Ritonõpo mana morara awahtao xine. Iirypyrymãkõ morararo, kure tyrinanõkõ rokẽ maro kure mã toto. 34 Morararo omõkomory ekarõko matose imehnomo a axĩtao rokene, toto waro oexirykõke. Ekarõko ropa oya xine, “Ise ropa ase,” karyhtao oya xine. Morara awahtao xine oty katohme, “Kure ase,” ãko matou? Popynõ morararo omomỹke pyra mã toto tymõkomorykõ ekarory ropa waro toexirykõke. 35 Morara exiryke ynara rokẽ ehtoko, asatokõkara pyno ehtoko. Kure rokẽ tyritoko toto. Ãkorehmara xine exiketõ roropa akorehmatoko. Morara awahtao xine kurã ekarõko Ritonõpo oya xine mana itamurume, imeĩpo kapu ao. Mame Ritonõpo imehxo exikety poenõme exĩko matose, kure Ritonõpo exiryke, “Kure mase,” kara exiketomo a roropa, iirypyrymãkomo a roropa. 36 Mame imehnõ poko oenupunatoko, Omykõ kapuaõ samo, opoko xine aenupunatoh sã roropa oenupunatoko imehnõ poko, tykase Jezu eya xine.

37 —Imehnõ onekaropyra ehtoko popyra, popyra oekaropyra xine Ritonõpo ehtohme roropa. Imehnõ onyhxiropyra ehtoko ohxiropyra xine Ritonõpo ehtohme roropa. Imehnomo a oryhmatopõpyrykõ poko awamekaro xine ro kẽ ehtoko. Morarame oorypyrykõ korokãko Ritonõpo mana. 38 Imehnomo a okyryrykõ ekarotoko itamurume. Mame oya xine kure toehtoh ekarõko mã Ritonõpo roropa onekarohpyrykõ saaro. Moro motyẽkãko kuhse Ritonõpo mana. Oemarykõ pehkãko mana onekarohpyrykõ saaro imehnomo a. Moro saaro ekarõko ropa Ritonõpo oya xine mana, tykase.

39 Morarame ynara tykase ropa Jezu eya xine, enetupuhtohme eya xine,

—Otãto tonurẽkara tysã exikety arõko hnae? Arypyra, tysã exikety aroryhtao tonurẽkara a epukãko rokẽ toh mana oramã etonie toytoytorykohtao. 40 Morarame tamorepanekõ onymotyẽkara mã toto. Tãtamorepakehse tahtao xine tamorepanekõ sã exĩko toh mana, tykase.

41 —Otarãme imepỹ mã iirypyryme pitiko rokẽ repe. Wewe akumuru pitiko enuru ao exikety sã mana. Yrome oorypyrykõ pitiko rokẽ pyra mana, wewe konõto onu ao exikety sã mana. Morara awahtao xine imehnõ rypyry enẽko rokẽ matose. Yrome oorypyrykõ onenepyra amarokomo. 42 Imehnõ kerekeremaryhtao oya xine otarãme ynara ãko matose eya xine, “Wewe akumuru pitiko moro oenuru ao. Ouxi,” ãko matose repe. Yrome oenurukõ ao roropa wewe konõto exiry waro pyra matose. Onekunohto rokẽ matose. Osemazuhme aporo wewe konõto toutoko oenurukõ ae. Moromeĩpo kurehxo enẽko matose. Imepỹ enuru ae wewe akumuru oũko ropa matose kure õsenuhmarykõke. Moro saaro osemazuhme oorypyrykõ irumekatoko. Moromeĩpo kurehxo imehnõ akorehmãko matose, iirypyrykõ rumekapory poko, enara, tykase Jezu eya xine.

43 Morarame ynara tykase Jezu roropa,

—Morarame otyro zoko kurã eperytara mana xihpyryme. Morararo ãtaryka xihpyry kurãme eperytara mana. 44 Morarame topere eneryhtao kyya xine otyro zoko enetupuhnõko sytatose. Ynara exiryke murukuhja epery exipyra mana omoxino eperyme. Morararo oroxi roropa exipyra mana põnoko eperyme. 45 Kure awahtao xine kure osenetupuhnõko matose okurohtao xine. Mame õmirykõ roropa kure exĩko. Mãpyra popyra awahtao xine popyra roropa osenetupuhnõko matose okurohtao xine. Õmirykõ popyra roropa exĩko mana, enara.

46 Morarame ynara tykase ropa Jezu eya xine,

—Oty katohme hkoh ynara ãko matou ya, “Jesẽme mase. Jesẽme mase,” ãko matose repe ya, yrome jomipona pyra matose. 47 Jomiry etaryhtao oya xine, jomipona awahtao xine roropa, tuaro exĩko matose. Imepỹ tuaro exikety sã matose. 48 Tuaro exikety a tytapyĩ tamose tũporẽ po. Mame konopo tooehse itamurume. Tuna tukumase. Mame tyryrykane konõto tooehse, jamihme tapyi pokona tooehse. Yrome tapyi onemara kure tyrise exiryke tũporẽ po. 49 Yrome jomiry etananõ jomipona pyra toehse ahtao tuaro pyra exiketõme mã toto. Imepỹ tuaro pyra exikety sã roropa exĩko mã toto. Tytapyĩ tyrise eya isawã po repe. Mame konopo tooehse itamurume. Tuna tukumase roropa. Mame itapyĩ tomase tyryrykane a nakuaka. Mame tuna a tarose tapyi, tykase Jezu eya xine.