2
Ritonõpo zuzenu oehtopõpyry
1 Morarame oximõme toto ahtao ro juteu tõ otuhtoh konõto toehse, Pẽtekoxite toehse. Moroto tapyi tao Jezu poetory to kynexine. 2 Morarame tyryrykane konõto panõ totase toto a topozakoxi xine. Tyhtose tapyi taka tyryrykane panono. 3 Morarame apoto panõ tõtumakase. Tororo kane pano toepukase tapyitaõkõ pona. 4 Morarame morotõkõ aka Ritonõpo zuzenu tomõse. Tyotyorõkõ omiryae tõturupitose toto Ritonõpo zuzenu poe.
5 Moroto Jerusarẽ po juteu tõ kynexine, Ritonõpo omipona exiketõ tuhke. Juteu tõ otuhtoh konõto pokoino, tuhke tosae xine toh tooehse, imeimehnõ maro tuhke toh tooehse morotona. 6 Morarame moro ekary etaryhtao morohnome toytose toto tururume, enese. 7 Tõsenuruhkase toto tõmirykõae Jezu poetory otururuke.
—To! Otãto yna omiry waro toehse matou? 8 Karireapõkõ amarokõ repe. Yrome yna omiry waro amarokomo! 9 Taro ynanase, Paratiapõkomo, Metiapõkomo, Erãopõkomo, Mesopotamiapõkomo, Juteapõkomo, Kapatoxiapõkomo, Põtupõkomo, Aziapõkomo, 10 Piritiapõkomo, Pãpiriapõkomo, Ejitupõkomo, Xirenepõkomo (Ripiapõ Xirene), Romapõkomo, 11 Arapiapõkomo, enara. Toitoine Kereta poe aehtyã ynanase. Imehnõ Arapia poe aehtyã roropa ynanase. Toitoine juteu tõ ynanase. Toitoine juteu poenopuhpõkõ ynanase. Moxiaro etãko ynanase yna omiryae toto exiryke. Morararo nase moxiamo tõmirykõme exiryke etãko toto Ritonõpo kypyno xine exiry poko, tykase toto. 12 Moroto toh kynexine tõsenuruhkarykõ poko. Toepohnohse toto.
—Oty moro? tykase toh tõturupose. 13 Yrome imehnomo a tounohse toto,
—Moxiã aetỹtyã rokene, tykase toto. Toetỹse tokarose toto a.
Peturu zurutopõpyry
14 Morarame Peturu tooehse 11mãkõ maro. Opore tõturuse imoihmãkomo a,
—Etatoko pahne Juteapõkomo, Jerusarẽpõkõ roropa. 15 Oty katohme, “Toetỹse,” ãko matou yna poko? Etỹtoh zano pyra nase. Xixi onuhpyra ro nase. Etỹpyra ynanase. 16 Yrome pake Ritonõpo nymeropohpyry Joeu a sero poko. Ynara tykase,
17 “Nono atakurohkary moe pyra ahtao ynara tyrĩko ase, ãko Ritonõpo.
Juzenu ekarõko ase oya xine.
Morarame omũkuru tõ oẽxiry tõ roropa jomiry ekarõko mana.
Nuasemãkomo a osenepõko ase.
Tãhpomãkomo a oturũko ase aosenety xine.
18 Ỹ, ypoetory pona emero Juzenu aropõko ase,
orutua kõ pona, nohpo tõ pona roropa.
19 Morarame jomiry ekarõko toh mã rahkene.
Tyoro sã tyrĩko ywy kapu ao, nono po roropa, õsenuruhkatohkõme, munu te, apoto te, orexĩto konõto.
20 Xixi zarumãkapõko ase.
Nuno kamirarame exĩko mana munu samo.
Morarame okynã pyra ynymenekahpyry oehnõko ropa mana, tuisamehxo, ẽmepyry kure moroto ahtao.
21 Morarame ‘Tuisa oenupunako ypoko,’ karyhtao oya xine ynymenekahpyry a,
enupunãko mã rahkẽ opoko xine, tykase Ritonõpo,”
me tymerose Joeu a Ritonõpo omi poe.
22 —Etatoko pahne orutua komo, juteu tomo. Jarao nexiase Jezu Nazarepono. Ritonõpo zamaro ynororo kynexine. Morara exiryke tyjamihtanohpose eya kurãkõkara kurãkatohme ropa eya. Zuaro ro matohu? 23 Pake Ritonõpo zuaro kynexine, Jezu exixihmapotoh waro. Toxixihmapose oya xine, zehnotokomo a. Moro waro Ritonõpo kynexine Jezu orihpyra ro ahtao. Yrome, “Ah nexixihmã toto,” tykase Ritonõpo. 24 Mame tõsemãkapose ropa ynororo Ritonõpo a. Jũme orihpynỹpo sã toehse ropa ynororo typoremãkapory se pyra toexiryke toorihtopõpyry a. 25 Ynara tymerose kytamurukomo a, Tawi a, Jezu omiryme, Ritonõpo omi poe,
“Papa, kokoro rokẽ oenẽko ase ymaro.
Torẽtyke pyra ase, yjamihtanohneme oexiryke.
26 Tãkye ase opoko. Kure mase Papa.
Oeahmãko ase ypyno oexiryke.
Torẽtyke pyra ase, jorikyryhtao ro urumekara oexiryke.
27 Toorihse jahtao jekepyry onymotanohpopyra mase
omũkuru nymyryme jexiryke.
28 Jẽsemãkapõko ropa mase, orihpỹme jehtohme.
Tãkye rokẽ jyripõko mase oẽmyty eneryke ya,”
me tymerose Tawi a Jezu omiryme.
29 —Wekyry tomo, topohme oturuxi amaro xine. Pake kytamurukõ Tawi toorihse. Ekepyry tonẽse. Ekepyry esary mõto mana seroae ro. 30 Yrome Tawi urutõme kynexine Ritonõpo zuzenu omi poe. Zuaro ynororo Ritonõpo omi poe, Kyrixtu typaryme exiry waro. Tuisa konõtome Kyrixtu exiry poko tuaro roropa, tymyakãme aexiry waro. 31 Ritonõpo omiry waro Tawi kynexine. Jezu ẽsemamyry ropa waro roropa kynexine. Morara exiryke morara tykase ynororo,
“Zuzenu onynomopyra Ritonõpo mana aorihtyã esao.
Ekepyry motara roropa mana,”
tykase ynororo. 32 Tõsemãkapose ropa Jezu Ritonõpo a. Ynanenease. Morara exiryke ourutorỹko ynanase. 33 Seromaroro Jezu tuisamehxo tyrise Ritonõpo a. Ritonõpo maro mana. Pake Ritonõpo tõturuse eya, “Juzenu ekarõko ase oya,” tykase Ritonõpo. Mame Tuzenu tokarose Jezu a rahkene. Morara exiryke senohne enẽko matose. Õmirykõae Ritonõpo omiry etãko matose. 34 Kapu aka onuhpyra Tawi ekepyry kynexine. Jezu rokẽ tõnuhse. Ynara tymerose roropa Tawi a,
“Ritonõpo tõturuse Kuesẽkomo a,
‘Oporohko seino, japotunuru wino, tuisame oexiryke,
35 oepetõkara ke anamotomatohto ya,’ tykase Ritonõpo Tumũkuru a.”
Morara tymerose Tawi a pake.
36 Izyraeu tomo, tuaro ehtoko. Jezu mokyro onexixihmahpyrykomo. Tuisame tyrise ynororo Ritonõpo a Kuesẽkõme aehtohme, tykase Peturu eya xine.
37 Morarame toemynyhmase toto Peturu omiry etaryke tyya xine,
—Morara ahtao oty rĩko ynanah? tykase toto Peturu tomo a, tõturupose.
38 Peturu a tozuhse toto,
—Oorypyrykõ irumekatoko Jezu omipona oehtohkõme. Osẽpurihkapotoko Jezu Kyrixtu omi poe, oorypyrykõ korokatohme Ritonõpo a. Mame Ritonõpo nekarory apoĩko matose. Zuzenu kurã apoĩko matose. 39 Ritonõpo mã Tuzenu ekarory se oya xine, opoenomo a, moemoẽkõ patatõpõkomo a roropa, emero tyneahmatyamo a, tykase Peturu toto a.
40 Morarame Peturu toto zurune itamurume Jezu poko. Otuhparo turuse toto,
—Emero iirypyryme matose. Iirypyryme oexirykõ se pyra Ritonõpo mana. Naeroro oorypyrykõ irumekatoko awãnohpyra xine Ritonõpo ehtohme, tykase Peturu eya xine.
41 Morarame mokaro a Jezu tonetupuhse Peturu omiry etaryke tyya xine. Tõpurihkase toto Peturu tomo a. Moro ẽmepyryae tuhke tomãse toto Jezu poetoryme, 3.000me. 42 Morarame kokoro rokẽ tõximõse toto Jezu omiry etatohme, Peturu tomo a ekarory etatohme. Kure tõturuse toto. Oximõme tõtuhse toto. Kokoro rokẽ tõturuse roropa toto Ritonõpo maro.
Jezu poetory oximõme ehtopõpyry poko
43 Morarame emero Ritonõpo zuno toehse toto, Peturu to nukurãkatyã eneryke roropa tyya xine, kurãkõkara tukurãkase ropa exiryke Peturu tomo a. 44 Morarame Jezu omipona exiketõ oximõme kynexine. Tymõkomorykõ tapiakase eya xine imehnõ Jezu poetory tomo a. 45 Tymõkomorykõ tokarose roropa eya xine imehnomo a tineru apoitohme tyya xine, apiakatohme imehnõ Jezu poetory tomo a, etuarimara toehtohkõme. 46 Kokoro rokẽ morohnome Ritonõpo tapyĩ tao toh kynexine aomiry poko. Morarame Ritonõpo tapyĩ tae xiaxiake tõtuhse toto. Tãkye rokẽ toh kynexine,
47 —Ritonõpo kure mana, tykase toto. Tãtãkyemase toto. Jerusarẽpõkomo a tyyrypyrykõ turumekase Jezu omipona toehtohkõme. Kokoro rokẽ Jezu poetory tomãkapose Ritonõpo a.