1 Pui padare cabu, Rooma Babo Mopeyame Siisa Agusto te mene jityepäjemige iyeta cewe cabu ta egä iyeta biname cina miiji otni teeme ngii acranecame biname acnema tääpume. 2 Yoo, biname ngii Kwairiniyus tabe Suriya probins Mopeyame ge pui mule te liba äbitige. 3 Iyeta biname cina otninisi teeme saare bime cewe me teeme ngii acranecame.

4 Yoo, biname ngii Yoosepa tabe ädige Nasareta cewe cabu ca, piba Galilaya probins ne sebmalige, Yuudea probins abacitige, ädige Betelehema cewe me, sasa Israela Mopeyame Daawida luma aplimluji, ingle tabe Daawida me kaakesaare ge. 5 Yoo, teeme ciwelooloyame Mariya ten cama oclige ngii acitame. Mariya mäpumäpu gwene. 6 Egäcäro teepi liba Betelehema cewe cabu puga ge, piba teeme padare te tatyaramtige iigyärame. 7 Tabe teeme niinäce bägrä ne jepänige, imäbägrä, teebine cäbletääpe ca etnige, kau bime deedei acrana puupu cabu ecwanige, ingle teepi kau mete cabu aanajige. Teeme tääpume puupu lica ge otnetneja biname bime ute mete cabu.

8 Yoo, pui cewe mameta puga ge maamoi ire atwi biname lui cina baace cewe cabu uta cama icrajige teeme maamoi bine cängena ire atwime. 9 Mime Yageyame me mename seemo te teeme bau aboclomtige, piba taatu mime Yageyame me jamyacu apaclyera te teeme gome tuungepmalige. Babo wälu te teebibine joomlemige, 10 piba pui mename seemo te jejemige egä, “Wälu gone! Cäme babo miijirage mene agesa weeme tääpume. Peei mene te iyeta biname bine baborage ngenecu gege me pa jaawenemepi. 11 Page ai ciiye imäbägrä te aplimlige Daawida me cewe cabu je. Tabe weeme niiya cabu ca äsecrera biname pagege äbita; tabe Keriso sine weeme Yageyame. 12 Yoo, weene ai cabu ca umle pa äbitineye cäme mene toraca gyene: weene bägrä ne jepäneniye cäbletääpe ca tope atneji gyene, siige kau bime deedei acrana puupu cabu acwanäneji gyene.”

13 Piba taatu bucurage mename seemo cina aboclomäjininisi pui niinäce mename seemo gome. Teepi Acejiyame ne uupera ca ewepyeräjisi egä,

15 Siige, pui mename seemo cina liba teeme bau ca cabucewe me äcnärige, piba maamoi ire atwi biname cina teemeteme ajananinisi egä, “Biiri naclege Betelehema me ai mule ne päpäname Yageyame te lui poto cidi me mibibine nijinige.” 16 Siige, puma cita ca teepi watawata eclige, Mariya Yoosepa naabibine jääpänisi piiyepu teeme bägrä ne jepänisi pui kau bime deedei acrana puupu cabu. 17 Liba bägrä ne jepänisi, piba biname bine pui mene jejananemisi, mename seemo te lipu jejemige teebibine ai bägrä poto cidi me. 18 Iyeta lui cina itecijemige, cälu te jitemige pui maamoi ire atwi biname bime mene poto cidi me, 19 yepä Mariya teeme ngenecu bora icranemige iyeta pui mene bine. Tabe baborage ngene jotwananige peei poto cidi me. 20 Pui maamoi ire atwi biname cina piba äcnärige teeme cewe me. Teepi Acejiyame ne uupera ca ewepyeräjisi iyeta gwidape tääpume teepi lui itecijemige piiyepu jepänemisi. Yoo, iyeta pepu äbitige mename seemo te lipu itu tejemumi. Siige.

21 Eit bimu ingwe ca padare te tatyaramtige bägrä tääpume Acejiyame me cewecu mule wawename tääpe matikolä iirputa ca. Teepi teebine ngii einäsi Yeesu. Peese nyene pui ngii mename seemo te lui Mariya ne jwaajepi tabe mäpumäpu piba lica ge pui padare cabu.

22 Yoo, padare te piba tatyaramtige Yoosepa naabi Mariya Acejiyame me cotre mule cängena wawename, Moose lui ne itu soogäruji marnga äyeblingta poto cidi me. Teepi pui yepä padare cabu bägrä ne ecanäsi Yerusalema me teebine Yageyame tääpume mara me wawename. 23 Yoo, mime Yageyame me Oogäräneji Mene pisi nyene egä iyeta niinäce aplimläneji imäbägrä bine miiji Acejiyame tääpume mara me wawename, cuta piiyepu niinäce aplimläneji rooriye ngeerangera cibu plongo bine miiji Acejiyame Yageyame tääpume mara me wawename. 24 Siige, puga Yeesu me mage babe cina teeme owecu gwidape Acejiyame ne ecäräsi iiwärejame marnga äyeblingta mule apirame, ingle mime Yageyame me Cotre Mene jiicenige egä miiji neeneni giiwi ele, coo neeneni gimäe plongo ca iiwäreja pui mule me apira tääpume.

25 Yoo, puga ge Yerusalema babo cewe cabu yepä biname ngii Simeona. Tabe miijirage biname ge; Acejiyame bau irecu lätumutanuge. Tabe Acejiyame me padare ne jewagrijenige Israela biname bine teeme niiya cabu ca äsecrerame. Aceji Seemo lui teeme cabu yaanajuge, 26 teebine ituge jaji egä, “Maane lica budre päpäna ngälu maane Yageyame me biname ne cire jepänepi, Israela biname cina lui ne jewagrijenisi teebibine niiya cabu ca äsecrerame.” 27 Yoo, pui bimu cabu tabe iiwäreja mete caale bora abacitige. Piba Yeesu me mage babe cina bägrä ne ecanäsi pui mete puupu cabu me, Cotre Mene teeme poto cidi me cängena wawename. 28 Simeona bägrä ne teeme ime ca ecatige, Acejiyame ne piba eso ecärige egä,

33 Siige, bägrä me mage babe cina cälu te jäätige Simeona me mene tääpume. 34-35 Simeona teebibine miiji jaawenänige teeme mene ca, piba bägrä me mage Mariya ne umle mene jojige egä, “Maane ngenecu mäpu cirege päpäna, epu pana turikä te määme ngenecu lipu cire naatrapepi, ingle bucurage Israela biname cina ai bägrä ne cire jäägyepesi piba peei cabu ca teeme mäpu daremu päpäname. Yepä, nuuja cina babo miiji teeme bau ca cirege päpäna. Yoo, Acejiyame teebine pa yaaboclomtepi Israela biname bime tääpume, piiyepu lui cina teebine jääsädusi, teepi teeme niiya ngene atwanena pepu yaaboclomäjemusi.”

36 Siige, cuta puga ge yepä Acejiyame me mename biname, magebi gwene, teeme ngii Ana tune. Teeme babe me ngii Panuela, Asera me ingle cabu ca. Tabe molyege gwene, lui te teeme mamye cabu rooriye ne ecatige, ten cama seben kämäge taatu onajige, 37 piba tabe cuubla waanajepi ngälu pui padare eitifooa kämäge oomlaname. Tabe lica nuuja gome waacluge, yepä iiwäreja mete caale bora waanajuge ciiye bimu, Acejiyame me ngii ne yaawepäntuge irecu ätumuta ca cuta piiyepu deedei cäco lenaja ca. 38 Tabe mameta me toclige, pui padare Simeona mene jiicemige. Tabe Acejiyame ne eso ecärige teeme Bägrä tääpume, piba mene pui bägrä poto cidi me jejananemige iyeta biname bine, Yerusalema ngalebora lui cina Acejiyame me padare ne jewagrijenisi teebibine niiya cabu ca äsecrerame.

39 Teepi liba iyeta pui cotre mule epiremäsi, lui Yageyame me Oogäräneji Mene cabu, piba Galilaya gawe cabu teeme cewe Nasareta me äcnäränisi. 40 Bägrä te uutige, kokre äbitige. Tabe babo umle cama äbitige, piiyepu Acejiyame te teebine babo miiji me jewenanige.

41 Yoo, iyeta kämäge gaabegabe Yeesu me mage babe cina Yerusalema me waatnetnejäsi Äsuplengta trii tääpume, Israela biname bime äsecrera Aikupito cabu ca ngene apecname. 42 Yeesu liba twelb kämäge joomlige, tabe teeme mage babe cama pui trii tääpume ädige, teeme mule lipu ge. 43 Yoo, iyeta pui trii mule liba apirininisi, teeme mage babe liba gaabe cabu aaclige cewe me acnenutame, teeme bägrä Yeesu lui Yerusalema je puma enajige, yepä mage babe nuuja umle lica ge peei poto cidi me. 44 Teepi apu jaangige egä tabe niinäce gaabe me biname cama bädige, peei name pi pui bimu teepi papa aaclige ngälu mämleteca me, piba gije jecitäsi teebine ärngime teeme binamewale bau ca, piiyepu gaabe cabu lui nuuja teeme biname cina otninisi teeme bau ca. 45 Yepä, teepi teebine lica jepänäsi, peei name pi acnenutäsi Yerusalema me teebine puma ärngime. 46 Neeneni bimu ingwe ca teepi teebine iiwäreja mete caale bora je jepänäsi, poto abiberäja biname cama adnatäneji ge. Tabe teebibine itemläjemige piiyepu teeme mene cängena jitecijemige. 47 Iyeta biname lui cina teeme mene jitecijisi, cälu te jitemige teeme miiji daremu mene piiyepu teeme umle poto cidi me. 48 Teeme mage babe cina cälu te jäätige liba teebine puma jepänäsi. Mage te jejige egä, “Cäme bägrä, maane ngeno me cibibine pepu niwenite? Määme babe cama cine mage ngenecu mäpu cama meebine näärngenago.”

49 Tabe teebibine mene jaajige egä, “Weene ngena tääpume cebine närngeniye? Baa, weene umle lica gegi egä cane miiji cäme Babe me mete cabu nanajenige?” 50 Yepä, teepi teeme mene ne opo lica ewatnäsi.

51 Yoo, Yeesu ten cama acnenutige Nasareta cewe me. Tabe teeme mene iyeta padare cängena yäätecijanuge. Teeme mage te iyeta pui mule bine ngenecu bora icranemige. 52 Siige, Yeesu babo äbitige, piiyepu toraca umle cama äbitige. Biname cina teeme tääpume ngenecu miiji me äbitininisi; Acejiyame cuta piiyepu ngenecu miiji ge teeme tääpume.