1 Sande krokerage, pui magebi cina lui miiji lengo gwidape bine tewenimumesi, teepi pui cama gape me eclige. 2 Teepi puma jepänisi egä kula te apeträngteji ge gape gaabe cabu ca, 3 siige ebäcnisi, yepä Yageyame Yeesu me budrekaake ne lica jepänisi. 4 Teepi puga jeclajutemige maramara ngene atwanena cama, piba taatu neeneni biname cina apaclyäreji cäbletääpe cama teeme gome jaaclajutige. 5 Magebi cina wälu name pi ergo eciretnemige gawe me. Pui neeneni cina teebibine jejemäsi egä, “Weene ngenome gape cabu ireclota biname ne jirngeniye? 6 Tabe ama lica gyene; tabe barpinantige ireclota me! Yoo, weene ngene jotwineye tabe lui mene weebibine ituge jaji weene liba Galilaya je egä, 7 ‘Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cane miiji niiyaniya mule biname bime ime cabu lenajame. Teepi cebine baarge uli cabu pa näbyecrepesi budre me, yepä nesae me lui bimu cane pa larpinantepene ireclota cama.’ ”

8 Magebi cina pui mene piba ngene jotwinisi, 9 gape cabu ca täcnärininisi, peei mule ne jeitnäjisi pui lebin abiberäja bägrä bime bau me piiyepu iyeta bime bau me lui cina ten cama ge. 10 Pui magebi lui Mariya Magadala, Yoana, naabi Mariya Yakobu me mage, cuta piiyepu poto lui ten cama ge. Yoo, teepi peei mule poto cidi me ätyepäneji biname bine jejemisi, 11 yepä pui magebi bime mene teepi lica jitrungemisi, ingle apu jengemige egä walya mene ge. 12 Yepä, Peteru te abujängtige, gape gome me uuwamige. Puga gape cabu me äcupige, apepmeläjige, cäbletääpe taatu bine jepänemige lui ca teeme tääpe ne tope setnumesi. Tabe piba mete me acnenutige, mage ngene jotwananige ngena te bii bäbitige.

13 Pui yepä bimu cabu, neeneni Yeesu me biname cina Emaus cewe me aaclige. Peei lui cebocebo bimu me otni ge Yerusalema cabu ca. 14 Teepi mene abaitnenäsi iyeta gwidape poto cidi me lui cina pui nesae bimu cabu täbitimesi. 15 Egäcäro teepi liba mene ajana piiyepu ätemleja cabu ge, Yeesu piba mameta me tädige, piiyepu ten cama gaabe cabu ädige. 16 Yepä, teepi biname taatu jepänäsi, äblicäco teebine opo awatna. 17 Yeesu teebibine ääte-mlige egä, “Weene ngena poto cidi me jiicenenemiye gaabe cabu?”

Teepi puma cita ca ngenecu mäpu cama äämyemutige. 18 Teeme yepä te, ngii Kleopa, teebine jejige egä, “Maane pama yepä taatu biname gäte Yerusalema cabu ca lui te umle lica ngena mule cina täbitimesi ai nesae bimu ngalebora!”

19 Tabe äätemlige egä, “Ngena mule?”

Teepi jejemige egä, “Pui mule cina Yeesu Nasareta ceweyame tääpume lui cina täbitimesi. Pui biname te Acejiyame me mename biname ge. Tabe kokre ciitaca mule bine jaawenemuge, piiyepu kokre cama mene jaajanemuge. Iyeta biname cina teeme kokre ne opo sewatnumesi egä Acejiyame bau ca ge. 20 Cime modamoda iiwäreja biname piiyepu nuuja mope biname cina teebine Rooma ca mope biname me ime cabu secitumesi budre tääpume. Piba Rooma cubu biname cina teebine baarge uli cabu tibyecrumesi. 21 Yoo, cine cime ngene atwana teeme cabu itu yaacitepesi egä tabe pama peese nyene biname Israela biname bine niiya cabu ca äsecrerame. Cuta peei taatu lica, page lui nesae me bimu gyene peei mule ingwe ca. 22 Page poto magebi cime tomi cabu ca teepi cibibine mutäcäco me niwenininisi. Teepi liba krokerage gape gome eclige, 23 teeme budrekaake ne lica jepänisi puma. Siige, teepi täcnärige, cibibine nijinininisi egä neeneni mename seemo bine jääpänisi lui cina teebibine jejemäsi egä Yeesu ireclota gyene. 24 Yoo, piba poto cime tomi cabu ca gape ne engrärisi. Teepi iyeta gwidape bine pepu jepänemisi magebi cina lipu jiicemisi, yepä teepi Yeesu ne lica jepänisi.”

25 Yeesu piba teebibine jaajige egä, “Weene lipu pi umle cäco gegi? Weene däägudägurage joomleniye sasa mename biname bime mene! 26 Weene cire umle läbitejiye egä biname bime niiya cabu ca äsecrera biname te miiji mäpurage padare ne päpäna, piba peei cabu ca jamyacu apaclyera padare cabu me abacitame.” 27 Puma cita ca Yeesu teeme tääpume eboclomäjige iyeta mene lui teeme poto cidi me oogäräneji gemi. Tabe gije abacitige mene cabu ca Moose lui bine itu soogäremuji, puma cita ca teeme mene te otnige iyeta sasa mename biname bime cabu ca.

28 Siige, teepi lui cewe me singi otni, pui mameta me atyaränisi, piba Yeesu tabe otni taatu äbitige, 29 yepä teepi teebine jiibecläsi, jejäsi egä, “Maane cine cama naanajege! Bimu te mameta gyene äpula, krokeciiye me äbitenige.” Peei name pi tabe teeme mete me abacitige ten cama lenajame. 30 Tabe ten cama dade cabu adnatige, buluduu ne ecatige, Acejiyame ne eso ecärige, piba itrecige, ääcärige teebibine. 31 Teeme irecu piba pajecu me äbitininisi, siige teebine opo ewatnäsi, yepä tabe puma cita ca teeme bau ca äyeblingtige. 32 Teepi piba teemeteme ajanäsi egä, “Toraca, mime ngenecu cina niclonige gaabe cabu, tabe liba mene nijanige piiyepu Oogäräneji Mene bine mime tääpume eboclomäjemige!”

33 Teepi dade gome ca wata abujengtäsi, Yerusalema cewe me acnenutäsi, puga edäremäsi pui lebin abiberäja bägrä bine piiyepu ten cama lui biname cina abasecretnige. 34 Puma iyeta jaajisi teebibine egä, “Yageyame te toraca barpinantige! Tabe Simona bau bii taboclomtige!”

35 Piba pui neeneni cina teebibine jejemäsi teeme tääpume ngena te äbitige gaabe cabu, piiyepu teepi lipu Yageyame ne opo ewatnäsi, tabe liba buluduu ne itremantige.

36 Teepi liba peei mene cabu jage, piba taatu Yageyame Yeesu te teeme gome jeclajutige, teebibine jejemige egä, “Poode weene cama yaanajege!”

37 Teepi cälu te jitemige wälu name pi, ingle teepi apu jenge-mige egä, “Cable gyene ai!” 38 Yepä, tabe teebibine jejemige egä, “Weene ngenome ngenecu jiclonininige? Ngenome neeneni ngene atwanena cama gemi? 39 Jepänemeye cäme ime piiyepu cäme ernge. Cane säne! Cebine noomleye, piba umle äbitininiye, ingle cable te lica mäju piiyepu kaake cama ge, weene cebine lipu näpäneniye tääpe cama.”

40 Tabe peei mene jejemige, teeme ime ernge jewabemige. 41 Siige, teepi camuge cängena ätrunga, ingle teepi mutäcäco äbitininisi gege name pi. Tabe peei name pi teebibine itinärige egä, “Nää, deedei pisi nyene?” 42 Teepi teebine toce cibu ecärisi, 43 tabe ecatige, siige teeme opo gaabe je erngige.

44 Tabe piba teebibine jejemige egä, “Age tema pui mule cane lui poto cidi me weebibine ituge jaji liba weene cama nanajepi. Yoo, cane apu jijipene egä iyeta Oogäräneji Mene cäme poto cidi me miiji ibibi me äbita; apu ge pui mene Moose lui itu soogäremuji, piiyepu mename biname lui mene soogäremujisi, cuta piiyepu iyeta Salamo uupera cabu lui mene.”

45 Tabe piba teeme ngene atwanena jiitnemige Oogäräneji Mene cängena umle äbitame. 46 Tabe teebibine jejemige egä, “Apu mene oogäräneji ge egä, Keriso, Israela biname bime niiya cabu ca äsecrera biname te miiji mäpu piiyepu budre päpäna, piba nesae bimu ingwe ca cirege arpinenta budre cabu ca. 47 Cuta apu oogäräneji ge egä, biname cina miiji ai mene jajanena iyeta mene maramara biname bine. Pui kaakesea miiji Yerusalema cewe cabu gije abacitame, piba cuta jajanena iyeta poto ta. Teepi miiji biname bine jajanena egä biname lui cina niiya mule cabu ca latatrongärininusi piiyepu cebine nätrungusi, Acejiyame teeme niiya mule bine pa yääyeblingemepi teebibine teeme biname me wawenecame. 48 Weene lui ire arbi biname gemi iyeta ai mule poto cidi me. 49 Yoo, cane weeme bau me pa tätyepepene cäme Babe te lui ne ituge jaji weebibine ceerame, peei lui Aceji Seemo gyene. Yepä, weene ama ai babo cewe cabu inajininige ngälu teeme kokre te cabucewe ca pa täinepi weeme cabu me.”

50 Yeesu teeme abiberäja bägrä bine ewademige Yerusalema cabu ca Betaniya cewe mameta me. Puma tabe ime aawepäntige miiji ne acitame teeme cabu me. 51 Egäcäro teebibine miiji ecäremige, tabe teebibine sebmalemige. Acejiyame me kokre te teebine cabu me ewepäntige. 52 Abiberäja bägrä cina teebine ewepyeräjisi, piba babo gege piiyepu ngenecu miiji cama äcnärige Yerusalema cewe me. 53 Teepi iiwäreja mete caale bora yaacrajuge, puga Acejiyame ne eso yääcäranusi.

Siige mene ngälu peese.