Cheeti da cada da
Peetiro
Gimba guri giyaada
Cheetiti ti cheeti waka, ya⁄abimiisay Peetiro nagaa handikimi sa hida angaamaka goó ⁄imbee Kristu. Qatlay ina giyaa ilii handikimi yaa caahhi tuba, ina dugu gaasi ciraai. Ina yaa slai hida goó ⁄imbee Kristu, ma hiislayri tuba, balalu sliimaa ibidiyee hari amoo doó muunaboo⁄eesa Iliitleemu. Cheetitii ina ilakwikwaakwihhi inay digi hhanti afahhana caahhamuu gu Iliitleemu haa caahhamuu gu Yeesu Kristu, hiĩ giyaa slayri daqa Peetirogo ina loi haa daqa hida wakinaygo haã gwaa ibiidee sliimaa haa inay. Ina gigi ilii⁄oo⁄i inay hhanti ⁄imbiyay maarimamatee da afaꞌafuuma daa khakhaakhawa kanisaage. Maarimamatee hari giyaamaamita hida goó ⁄imbee Kristu, ma ibiidiri amamu gu slipalauumage, haa gi slayay tlaꞌamee tuba, himaa kara ki⁄iyaaba Kristu. Teesaaqay Peetiro hiti giimaamisi tuba, gu lou Kristu yaa ki⁄i. Kara, gimaa iliiki⁄iye Iliitleemu maati hhamisi tlehhinay gu waara inkoo haa gugii ⁄abeesi hari tlehhinay gu ⁄abu, daqa damaa ilii hhaka tlakwaroo.
1
Cehheemisu gu Peetiro
Cheetiti yaa daqa doyi dahhada ana, Simooni Peetiro, tongimoo haa ya⁄abimiisay gu Yeesu Kristu. Ana handikiikima sa unkuray, gwaa oowee ⁄imba da kaari, gaa oowani dandiray hari amoo da haaki da Yeesu Kristu, hiĩ gu Iliitleemu Ilabuꞌumiisay goori. Hhoinay gu didiru gu Iliitleemu, haa qasaw hiiroogidiye daqa doogunay, hari amoo da caahharaa Iliitleemu haa Yeesu Looimoo goori.
Iliitleemu yaa eteedi haa yaay leehhi unkuray
Iliitleemu harii dahhasa da ⁄uuru gosi, sindii pihhi dandiray gimba goõ gu slafimaa, haa ibinaa daroó khawa muree daqa dosii. Ina yaa laqi teesaaqay, hari amoo da dandiray caahharaa ina gundaa eteedu, hari amoo da wanqamee dosi da didiru haa cabuuma dosi. Kara sa gimba gu wanqamee dosi da didiri haa cabuuma dosi, ina sandii hadisi dandiray hiifadidu gosi gu didiru haa gu kaaru hiicata da gimba goõ. Kara, harii fadidukee, unkuray hiidahhasiday ba⁄aru tlakwaroo da waara khoorooge, daroó khaye ha slahhaahhaau gu tlaku, haa hangigi ilagaasiday haa Iliitleemu waaway gosii.
Sa gimbakee, maguumida hari khisla, ⁄imba doogunayge roogisaw cabuuma, sliimaa haa cabuuma dooguna roogisaw caahhamuu. Kara, sliimaa haa caahhamuu googuna roogisaw ilakhua. Sliimaa haa ilakhua dooguna roogisaw hiikaasa. Sliimaa haa hiikaasa dooguna roogisaw ibinaa daroó khawa muree daqa Iliitleemuge. Kara, sliimaa haa ibinaa daroó khawa muree daqa Iliitleemuge, roogisaw slaꞌamuu gu hhiee. Sliimaa haa slaꞌamuu gu hhiee roogisaw slaꞌamuu daqa hida gonge. Maꞌaana, bere gimbaki wana daqa doogunay hari khisla, haa hiiroogiigimidi wa⁄a, iliiay unkuray, ma maguumitiri haa gi ⁄aamutay ⁄aamu, caahharaa doogunayge Looimoo goori gu Goõ Yeesu Kristu. Maꞌaana, heedi gubasli gimbakee, ina yaati ilahhami, hiidahhasiyaaba arimaa segenge. Ina dugwaa afahhami tuba, dugwaa ilabuusli tlakwaroo dosi da wakaꞌalee.
10 Teesaaqay hhiee koi, ba⁄ay unkuray hiti maguumida hari khisla, laqama eteedaraa dooguna haa hiileehharaa dooguna ha Iliitleemu. Maꞌaana, bere ha yonditay teesaaqay, haay tatafitaaiiba tlakwarooge etaa. 11 Hari amotee, unkuray dangu pihhi hari cabuuma wa⁄a, hiiguumaraa tawaaloo da koraraa goóba hiifaakoo gu Yeesu Kristu, ina gu Looimoo goori gu Goõ haa Ilabuꞌumiisay goori.
Gwaa⁄amee Handikaa da Iliitleemu
12 Teesaaqay, balalu sliimaa ana ha ilakooma hiislaslaw gimbaki, hagumati khuꞌudiri see, haa hagaamati qadimitiri see naraꞌa gimba gu louge goó oyintee. 13 Qatlay ga ilii kahhe ha slafa, ana hanti arimi ambee ti naraꞌa, hiileehhisa unkuray hari amoo da hiislawaraa gimbaki. 14 Maꞌaana, ana ha khua tuba, hiifaakoo da balalu koi tiꞌii khoorooge yaani daadaauusiri, idoo Looimoo goori gu Goõ gooay Yeesu Kristu, sinaa ilii kaay ana pandataa. 15 Kara, ana hamaa ⁄isima maguuma da arimaa tuba, qariqaaqari gamaa ilii gwaae, balalu sliimaa unkuray hamaa hiidahhasiday hiislaslaw gimbaki.
16 Maꞌaana, qatlay hangwaa iliicaacaahhamisani unkuray, hiidahhasa da Looimoo goori gu Goõ Yeesu Kristu haa ki⁄araa dosi, dandiray haa sirakoniiba gimba gu ansaa da afaꞌafuuma daa pohhidi hari qeeraa gu hida. Suti! Dandiray haati arini hari ilaa koti loi ⁄uuru gosi gu didiru. 17 Maꞌaana, Yeesu sugwaa hadisi muree, haa wanqamee ha Iliitleemu Taataa, qatlay afoo giyaa ilii khaydi daqa dosii wanqamee da didirigo, kakaanta tuba, “Hiĩ na Nankoy, ga slae, gunoó muunaboo⁄eesa.” 1:17 Yuꞌudii kitaabuu gu Mataayo 17:5; Maariko 9:7; Luuka 9:35. 18 Kara, dandiray loi, afoti daa rawaa gu raw dahha, hagaa akhasani, qatlay gaa ilii sliimaa wane haa ina, okiray daa tlintiꞌisi ha Iliitleemu.
19 Kara, gimbakee goõ sinditi laqaaqana hari khisla tuba, ya⁄aboo daraa khay ha tletimiisee dati loi. Unkuray ha boo⁄isiday naraꞌa, bere ha iliikontay oowaraa ya⁄abotee. Maꞌaana, ya⁄abotee ti caaꞌasiya pahha doó hiicencuudisa daqa da hhanteege, qatlay gu pisaraa naqatloo, haa qatlay tica⁄u gu hheetlawaa gimaa ilii cencuudisiye muunaiĩ kokunay.* 1:19 tica⁄u gu hheetlawaa gimaa ilii cencuudisiye muunaiĩ kokunay: Hiĩ yaati tletiru gu khawaraa da Kristu. Yuꞌudii kitaabuu gu Faadoo 24:17. 20 Hiicataraa da gimba sliimaa, caahha gimbaki. Wanaaba tletiru gu Handikaa da Iliitleemu, goó daqa tletimiisay dahha ina loi. 1:20 Hari ilakeesaraa waka, Hhaku heedi lensee goó hiidahhasa ilakeesa ina loi tletiru goó Handikaa da Iliitleemuge waara. 21 Maꞌaana, wanaaba tletiru gwaa khaw, daqa ilahudaa gu hidago. Tletimiisetee yaa kakaaniri ya⁄aboo daa daqa Iliitleemu dahha, digirigi giyaadi ha Muuna gosi.

1:17 1:17 Yuꞌudii kitaabuu gu Mataayo 17:5; Maariko 9:7; Luuka 9:35.

*1:19 1:19 tica⁄u gu hheetlawaa gimaa ilii cencuudisiye muunaiĩ kokunay: Hiĩ yaati tletiru gu khawaraa da Kristu. Yuꞌudii kitaabuu gu Faadoo 24:17.

1:20 1:20 Hari ilakeesaraa waka, Hhaku heedi lensee goó hiidahhasa ilakeesa ina loi tletiru goó Handikaa da Iliitleemuge waara.