1 Letu waka, Farisaayoo haa maarimamaa angaamaka da sariyaa, yaa khayri yadaa yaamu gu Yerusaleemugo, inay goõ gii kurunkuridiri pandaa da Yeesuge. 2 Inay yaa aniri sirakoomiisee waka da Yeesu, yaa ⁄agiiginay ⁄agoo hhuncidaa see guba dabaiĩ, gimbakee yaa slasla⁄iima caacaahhamisu gu ou gooinay. 3 Inkoo, Farisaayoo haa Wayahuudi goõ, bere guba hhuncidaa dabaiĩ tluhhiya naqatloo ⁄aginaaiiba ⁄agoo. Inay yoóti iliikonay caacaahhamisu gu ou gu okookoiĩ koina. 4 Kara bere yaa sokoonii dahhiyay ⁄aginaaiiba, hiti gesaa hhunciyay dabaiĩ koina naraꞌa, gi asu ⁄aginay. Kara konay ou waku wa⁄a giyoó iliikonee, da hiihhuncidu gooay kikombaae, sibeedoo haa ⁄alalee.

5 Da hheꞌesi, Farisaayotee haa maarimamaa da sariyaa gi maasiri Yeesu tuba, “Sirakoomiisee doogu yoó soꞌoyi iliikonaaiiba ou gaa oowani daqa okookoiĩ kotaa, inay hiti ⁄agiiginay hhuncidaa see guba dabaiĩ?” 6 Yeesu gigi ilaki⁄isi inay tuba, “Tletimiisay Isaaya yaa gimbuusi gimba gu lou, giyaa iliitletimi daqa doogunay unkuray peereehhiisee, idoo daa ilii handikimi gooay Handikaa da Iliitleemuge tuba,

8 Gu lou, unkuray ilakaawa da Iliitleemu ganaa maydiri oowa, hoóti ooday caacaahhamisu gu ou gu hida.”

9 Da hheꞌesi, Yeesu sigigi kaay inay tuba, “Unkuray khuꞌuday hii⁄ipa hari cirihhimaa ilakaawa da Iliitleemu, ma oodiri caacaahhamisu gu ou googuna! 10 Yuꞌudaa, Musaa tletimiisay gu Iliitleemu yaa kaay tuba, ‘Muriidi taataa googu haa iyoo doogu!’✡ 7:10 Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 20:12. Kara ilakaay tuba, ‘Heedi goó wahaahama taataa gosi baku iyoo dosi dugu gaasiye!’✡ 7:10 Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 21:17. 11 Teesaaqay see, unkuray hoó kaaday tuba, bere heedi kaay sa taataa gosi baku sa iyoo dosi tuba, ‘Idadu kosi giĩ aloo qaye sa taataa gosi haa iyoo dosi ti Koribaani’ (maꞌaana dosi, idadu hhakee giĩ hadisi sadaaka daa tlintiꞌisi sa Iliitleemu), 12 hari caacaahhamisukee ina iliiayaaba kara taataa gosi baku iyoo dosi. 13 Teesaaqay haganoó ilii qooqitay gimba gu Iliitleemu, sa iliikomamidu caacaahhamisu gu ou googuna gaa qaasidiri. Kara unkuray hoó yonditay gimba wa⁄a gu taqay slanqasa.”

14 Da hheꞌesi, Yeesu gi kara eteedi raqatee da hida, sigigi kaay inay tuba, “Hani itatiisidee naraꞌa, kara kila heedi tla⁄aã googunay caahhiye naraꞌa gimbaki. 15 Hhaka idoo lensee doó hiidawa hari afa slaqwa da heedige hiraagi khayda slasla⁄iima. Teesaaqay see, idoo doó hiica⁄a afa gu heedigo, hatee noó ⁄isinta slasla⁄iima daqa heedige.”* 7:15 Hhayuũ gu 16: Bere heedi kona eaa gu akhamisu, akhamisiye gimbaki naraꞌa. Handikaa wa⁄a da tlaatleesoo da Yunaanaisoo kontaaba hhayuki.

17 Qatlay Yeesu giyaa ilii may raqatee da hida, gii day mara wakuuge. Teꞌesii, sirakoomiisee dosi gugi maasiri amoo da ilaꞌaaꞌaatisatee. 18 Ina gi ilaki⁄isi inay tuba, “Unkuray kahhadaaii caahha tuba, idoo doó hiidawa hari afa gu heedi haroó khaydaaba slasla⁄iima? 19 Yuꞌudaa ⁄agoo doó ⁄agine heedi yoó hiidaadaaba muuna gosii, yoóti guraꞌa gosi kilesi kayda, qariqaaqari gii ca⁄ada slaqwa dosaa amootlahhayge!” Hari kaawaratee teesaaqay, Yeesu yaati laqami tuba, ⁄agoo goõ hiraatii boo⁄odi ⁄agooge.

20 Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Gimba goó hiica⁄a waꞌay gu muuna gu heedigo, hikee naroó khay slasla⁄iima daqa dosii. 21 Sa gimba waꞌay gu muuna gu heedigo daganoó iliica⁄i ilahudaa gu tlakwi, slipalauuma, fiisa, cu⁄uduũ, 22 slahhaahhaau gu tlaku, hhitaa, tlakwaroo da muuna, afaꞌafuumaa, fitlaaloota, tloomu, wahaaharu, darabimaa haa bawma. 23 Tlakwaroti sliimaa goõ yoó waꞌay gu muuna gu heedi dahhada, naroó khayda slasla⁄iima daqa dosii.”

24 Da hheꞌesi, Yeesu haa sirakoomiisee dosi gi waaudiri teꞌesaa, gi yada khuꞌusiri yaamu gu Tiiroge.† 7:24 Tiiro: Yaati yaamu gwaa segenge waaree haa hhapee da Wayahuudi. Yade ina gii day mara gu heedi wakuu, ina yaa slaiyaaba heedi lensee ma caahhi tuba, ina wana teꞌesii. Teesaaqay see, hingaa hiidahhasiiba yakwaraa, hida ma mayri caahha. 25-26 Yade yaa wanta hadee waka, hotosi daa iliikhaabaꞌadi gieeri. Hadetee yaa Yunaanitoꞌoo, daa laqwali yaamu gu Foyiniikege gu hhapee da Siiriya. Ina yaa akhasidi gimba gu Yeesu, yaagi khaydi haa gi keebeꞌeti yeꞌeeroo kosii, gi tlaatlaqasidi Yeesu, ma hiica⁄asi gieeri hhakee daqa hotosaa.

27 Yeesu sagagi kaay tuba, “May gesaa yaꞌay ma akhaakhaniri, sa gimba ti naraꞌaaba hiiowaraa ⁄agoo da daaqay, haa dagagii kwahhi sa gwehheeri.” 28 Hadetee gi ilaki⁄isidi Yeesu tuba, “Looimoo, guti lou! Teesaaqay see, gwehheeri see guroó biraa da meesaa waaree, yoó ⁄aginay ⁄agotaꞌa da yaꞌay, doó huhua rawaa gu meesaago.” 29 Yeesu sagagi kaay tuba, “Sa gimba gu ilaki⁄isa doogi, taa⁄a ki⁄e ayage, gieeri hhakira hindii ca⁄iri daqa hotoogaa.”

30 Da hheꞌesi, hadetee gi waauti aya gosii, gi slaydi hotosi, hiĩ qati buburuuge hhoinay, gieeri hhakira hindii ca⁄iri.

31 Da hheꞌesi, Yeesu gi waaudi haa sirakoomiisee dosi teꞌesaa yaamu gu Tiirogo, gii cati hari yaamu gu Sidooni, gi yada khuꞌusi bara da tlawa da didiri da Galilaayage, gi dayri hhapee da Dekapoolige. 32 Teꞌesii hida wakinay hiraagi khayri daqa Yeesuge, heedi gwaa qapana kara yaa afana⁄adi. Inay gi tlaatlaqasiri Yeesu, mayii qaasi dabaiĩ kosi daqa heedikeesii, magu hhoeesi.

33 Da hheꞌesi, Yeesu girigi suruki heedikee kengage daqa raqateesaa, gii lu⁄i dicoo kosi waꞌay gu eaa gu heedikeesii, gii cubuqi, gi nangusi cufaraã gu heedikee hari cubuqari hhakee. 34 Yeesu gi yuꞌudi rawaa gu rawge, gi kaay tuba, “Ufay!” Teꞌesii gi kaay sa heedikee tuba, “Efaata!” (maꞌaana dosi na “Pooidiyee!”). 35 Cirakiray lenge eaa kosi gi pooidiri haã cufaraã gosi see dugugi hhoeesi, gi tlaatleesi cocoꞌomoo naraꞌa.

36 Da hheꞌesi, Yeesu gii gadimi hida gwaa teꞌesii waaree, hhanti kaawa kayay gimbakee sa heedi lensee. Teesaaqay see, idoo giyaa ilii tlaatlahhasi, hida ginaa ilii ilaqinciri kakaaru gimbakee. 37 Hida goõ yaati bakairi hari khisla, gi kaayri tuba, “Hiĩ yondiidi gimba sliimaa naraꞌa hari khisla! Hiĩ hhoeesi qapanimaiĩ, ma akhamisiri, kara hida gwaa afana⁄amidee, ma cocoiri.”