Ɗerewol Iburaninkeeɓe
Haala Puɗɗirka
Ɗerewol Iburaninkeeɓe e woodi nafuwe mawɗo der Alkawal Kesal. Binnuɗo ɗerewol ŋol batay inne mum, ko baaweten ko bati tan woni, o laati nun Yahuduujo goonɗinɗo Yeesu, woliine maamiraaɓe men nun hollata ɗum. Oo anni Alkawal Kiinŋal puy, accu du dow golle Leewinkeeɓe. Diga seedeeɓe linjiila arandeeɓe nun o nani linjiila.
Yahuduuɓe goonɗinɓe Yeesu hande makko nun o winnani, kamɓe o baddata. Ɓee laatii himɓe tawaaɓe der eklesiya ka o anni, go oo yiɗi beraago ɓe, ɗum ɓooyataa. Liinyooɓe dewte e miili eklesiya Roma, der leydi Italiya nun o winnani ɗerewol ŋol. Gam Roma nun himɓe arti nani haala ɗerewol ŋol, diga e ɗerewol ŋol Kelema mo Roma winni der duuɓol 95 yahugo 96 ɓaawo Almasiihu rimaa.
Toora batanaaka der ɗon e laatii toora ka Kolodu laamiiɗo toori Yahuduuɓe goonɗinɓe Yeesu der duuɓol 49 ɓaawo Almasiihu rimaa. O riiwi Yahuduuɓe goonɗinɓe jaka duuɓi seɗɗa diga Roma.
Ɗum nandi hande ɗerewol ŋol winnaama hakkune duuɓol 60 yahugo 64 ɓaawo Almasiihu rimaa.
Binnuɗo ɗerewol ŋol, winnii ŋol gam semmiɗingo ɓe o winnani. Ɗum nandi bo hande ɓe o winnani e tawaa der toora mawka. O winnanii ɓe, gam to ɓe boppu goonɗinki.
Der ɗerewol makko, o hollii ɓe no Yeesu e ɓuri malaykaaɓe, e Muusa, e Yosuwa, e Limaamiiɓe ɓe Alkawal Kiinŋal. Ɗum ɗon fu, e hollita no ɓe o winnani e yiɗuno wittugo der tawaaŋal Yahuduuɓe dow sujidango Alla. O hollii ɓe, no sadaka Almasiihu waɗi de woore, e ƴiiƴam mum heƴii faa e baadey.
O semmiɗinii ɓe e hollugo ɓe goonɗinki himɓe arandeeɓe. O batii ɓe, ɓe tigga Almasiihu gite, gam kanko nun laatii misaalu munyal.
Tokkontirki haalaaji
1. Haala puɗɗirka, 1.1-3
2. Almasiihu e ɓuri malaykaaɓe mawnugo, 1.4-2.18
3. Almasiihu e ɓuri Muusa e Yoosuwa mawnugo, 3.1-4.13
4. Limaamaaku Almasiihu e ɓuri limaamaaku fu, 4.14-7.28
5. Alkawal Almasiihu e ɓuri alkawalji fu, 8.1-9.28
6. Ƴiiƴam Almasiihu e ɓuri kiiseteeɗi fu nafuwe, 10.1-31
7. No goonɗinki ɓuriri huune fu, 11.1-12.25
8. Haalaaji cakitiiɗi, 13.1-25.
1
Alla baddii himɓe diga e Ɓiɗɗo mum
1 Diga ko ɓooyi, Alla baddiino kaakiraaɓe meeɗen de ɗuuɗɗum, e laabi feere feere. O baddii ɓe diga e annabiiɓe. 2 Amma der nyalaaɗe cakittiiɗe ɗee ɗo, o baddii en diga e Ɓiyiiko. E makko Alla tagiri duuniyaaru e kammu. Kanko nun bo Alla suɓi laatoo donoowo huune fu. 3 Kanko nun laatii jayŋol jalboowol, kollitoowol tedduŋal Alla, e no Alla laatii e gooŋa. Oo jogii huune fu diga e haala makko gooduka baawɗe. Ɓaawo o laaɓini hakkeeji himɓe, o jooɗake dow kammu, to nyaamo Alla mawɗo, mo tedduŋal.
Ɓiɗɗo e ɓuri malaykaaɓe
4 Ɓiɗɗo e ɓurii malaykaaɓe manŋu, kan waɗi Alla hokki mo inne ɓurune inɗe maɓɓe. 5 Malaykaajo moy nun Alla meeɗi ko wi'i:
«An laatii Ɓiɗɗo am,
hanne min nun laatii Baaba maa✡ Jabuura 2.7?»
Moy o wi'i kade:
«Mi laatanto mo Baaba,
kanko bo, o laatanoo am Ɓiɗɗo✡ 2 Samuyiila 7.14?»
6 Kade bo, no o liloyta Afo makko e duuniyaaru, o wi'i:
«Malaykaaɓe Alla fu sujidana mo✡ Tokkitaaki Tawreeta 32.43.»
7 Dow malaykaaɓe bo Alla wi'ii:
«Oo gollira malaykaaɓe makko hande keni,
o waɗii ɓe jagganoo mo hande ɗelle yiite✡ Jabuura 104.4.»
8 Amma dow Ɓiɗɗo, o wi'i:
«Laamu maa, an Alla, wonoo faa abada!
A laamoranto himɓe maa e sawru foonnitaare.
9 Aa yiɗi foonnitaare, aa wanyi ko halli,
gam majjum, Alla maaɗa suɓi ma, wuju maa nebbam seyo
ɓuruŋo ŋo wonduɓe e maaɗa✡ Jabuura 45.7-8.»
10 O wi'i kade:
«Joomiraawo, diga fuɗɗoode, an tagi leydi,
juuɗe maa tagi kammu.
11 Ɗum fu, ɗum halkan, amma an, a tabbitinto,
ɗum fu, ɗum hiiɗɗan hande kolte,
12 a taggan ɗum hande toggoore,
ɗum waylitinte, hande kolte.
Amma an, a waylitintaako.
Duuɓi maa bo heennyataa✡ Jabuura 102.26-28.»
13 Alla meeɗay ko wi'i malaykaajo gom:
«Jooɗa nyaamo am
gam mi waɗa wanyuɓe maa laatoo jaaɓirɗum koyɗe maa✡ Jabuura 110.1.»
14 Malaykaaɓe fu laati nun ruuhuuji jaggantooɗi Alla, oo lila ɗi gam ɗi gollanoo ronooɓe kisidam.