1 Coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty tøø miooṉ tøø tiujnä, mänitä Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc miøjyaax̱y. Mänitä Pablo miägapxy yhanehm̱y. Mänit miänaaṉ̃ coo hänajty jim̱ wyiimbidaaṉnä, møød coo hänajty jim̱ ñøcxaaṉnä Macedonia. 2 Coo jim̱ miejch, mänit jim̱ tiägøøyy wädijpä cajpt‑cajpt. Majaty hänajty wiädity, jim̱ä mäbøjpädøjc hänajty miägapxy yhaneꞌemy. Mänitä Pablo jim̱ chóhṉgumbä Macedonia. Mänit jim ñøcxy Grecia. 3 Coo jim̱ miejch, mänit jim̱ yhijty tägøøgpoꞌo. Coo hänajty jim̱ choonáaṉgumbä, mänit hänajty jim̱ ñøcxaꞌañ Siria barcojooty. Cahnä Pablo hänajty biarcotägøꞌøyñä, mänit miädoyhajty coogä judíoshajxy hänajty tøø quiojyquiapxytiuṉ̃ coogä Pablo hajxy hänajty miadsaꞌañ, nägóoyyädsä Pablo jiiby tiägǿꞌøwät barcojooty. Mänitä Pablo wyiinmahñdyhajty coo hänajty quiaꞌa tuꞌubøgaaṉnä barcojooty. Jaduhṉ wyiinmahñdyhajnä coo jim̱ ñøcxǿꞌøwät Macedonia tecy‑yoꞌoyhaam. 4 Nämayyä Pablo miäguꞌughajpähajxy jim̱ miøødnøcxy Asia, møødä Timoteo, møødä Sópater, jaꞌa hänajty jim̱ tsohm̱bä Berea, jaꞌa Pirro yhuung, møødä Gayo, jaꞌa hänajty jim̱ tsohm̱bä Derbe, møødä Aristarco, møødä Segundo, møødä Tíquico, møødä Trófimo. Tesalónica jaꞌa Aristarcohajxy hänajty chooñ møødä Segundo. Asia jaꞌa Tíquicohajxy hänajty chooñ møødä Trófimo. 5 Coo jaꞌa Pablohajxy jim̱ miejch Filipos møødä jiamiøødhajxy, mäníthøc̈hä Pablo jim̱ nbaattägajch, høøc̈h Lucas. Høøc̈h hädaa nocy jaduhṉ nhädiuum̱by. Mänitä Pablo jiamiøødhajxy jim̱ ñøcxøꞌcy Troas. Jim̱ højts hänajty xyhahixaꞌañ, høøc̈h møødä Pablo. 6 Paady højts jim̱ nmähmøøyy Filipos, coo jaꞌa judíos jaꞌa xiøøhajxy hänajty jiadaꞌañii mänaa jaꞌa judíos jaꞌa tsajcaagy hajxy quiayyän, jaꞌa caꞌa levadura møødpä. Coo jaꞌa xøø jaduhṉ miaayy, mänit højts jim̱ nbarcotägøøyy. Mänit højts jim̱ ndsohṉnä Filipos barcojooty. Mägoox̱xøø højts mejjiooty nyohy. Mänit højts jim̱ nmejch Troas. Mänit højtsä Pablo jaꞌa jiamiøød jim̱ nbaattägajch, jaꞌa højts hänajty jim̱ xyhahijxpä. Jim̱ højts njaac hijty juxtujxøø nägøx̱iä. 7 Coo näxøø jaduhṉ yhabaaty, mänit højts nhamugøøyy, højts mäbøjpädøjc. Mänit højtsä Santa Cena nyagjajtä. Mänit højtsä Pablo xtiägøøyy yajnähixøøbiä. Jejcy jaduhṉ miädiaacy jeꞌeguiøxpä coo hänajty cujaboom tiuꞌubøgaaṉnä. Cuptsuhm̱dä hänajty tøø jiaty, jim̱nä jaꞌa Pablo hänajty miädiaꞌagyñä. 8 Maa højts hänajty tøø nhamugøꞌøyän, nähbettøjtøgooty hänajty jaduhṉ jim̱. Jiibiä jøøn hänajty may tioy. 9 Jim̱ä høxcujc‑hänaꞌc hänajty tuꞌug yhäñaꞌay ventanahaguuy nähbettøjnähgøxp jaꞌa miädägøøgpísobä. Eutico jaꞌa craa hänajty xiøhaty. Jim̱ Eutico jaꞌa Pablo hänajty yhamädoow̱hity. Tøø jaꞌa Pablo hänajty jejcy miädiaacnä. Mänitä Eutico jim̱ miaahoꞌcy maa hänajty yhäñaꞌayän ventanahaguuy. Mänit jim̱ quiuhgahnajxy. Hoꞌogy hoy wyidsǿꞌcänä. 10 Coo jaꞌa Pablo jaduhṉ yhijxy, mänit jiiby yhädaacy naax̱yp maa jaꞌa Eutico hänajty tøø quiaꞌayän. Mänitä Pablo jaꞌa Eutico miäneeṉøꞌcy. Mänit højtsä Pablo xñämaayy:

―Caꞌa hajxy mdsähgøꞌøy. Jujcyñä hädaa craa jaduhṉ.

11-12 Jujcy jaꞌa craa jiaanc̈h yajnøcxä maa jaꞌa tiøjcän. Mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacy. Mänitä Pablo jim̱ ñøcxtägajch cøxp maa hänajty yajnähixøꞌøyän. Mänitä Pablo jaꞌa tsajcaagy yajwaꞌxy. Mänit højts ngaayy nhuucy nägøx̱iä. Mänitä Pablo jiaac tägøøyy yajnähixøøbiä. Jim̱ højts jaduhṉ ngujobøøyy. Mänitä Pablo miädiaacpädøøñä. Mänit jim̱ chohṉnä Troas.

13-14 Tøø højtsä Pablo hänajty xñämaꞌay cooc hänajty tecy‑yoꞌoyhaam ñøcxaꞌañ jim̱ maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Aso. Pero højts, barcojooty højts jim̱ nnøcxy, høøc̈h Lucas møødä Pablo jiamiøødhajxy. Coo højts jim̱ nmejch Aso, mänitä Pablo jim̱ tiägøøbiä barcojooty. Mänit højts jim̱ nduꞌubǿjcumbä Aso näguipxy møødä Pablo. Mänit højts jim̱ nägøx̱iä nnøcxy maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Mitilene. 15 Coo højts jim̱ ndsóhṉgumbä, mänit højts cujaboom nnaxøøyy jim̱ mädøyyä maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Quío. Mänit højts jim̱ cujaboom nmejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Samos. Coo højts jim̱ ndsóhṉgumbä, cujaboom højts jim̱ nméjtscumbä maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Mileto. 16 Tøø jaꞌa Pablo hänajty wyiinmay coo hänajty jim̱ quiaꞌa näxøꞌøwáaṉgumbä Efeso. Hix̱, cabä Pablo hänajty jim̱ jejcy wiäditaꞌañ Asianaaxooty. Paady hänajty jim̱ quiaꞌa wäditaꞌañ Asia coo hänajty jim̱ ñøcxaꞌañ Jerusalén. Mobädajpä jaꞌa Pentecostésxøø hänajty jim̱ jiadaꞌañii. Paadiä Pablo hänajty yhadøꞌøc̈h, jaduhṉä Pentcostés‑xøø mädøyyä piáadät.

17 Jim̱nä højts hänajty nhityñä Mileto, mänitä Pablo capxy jim̱ quiejxy Efeso coo jaꞌa tsajtøjwiindsøṉhajxy jim̱ ñǿcxät Mileto, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tuum̱bä Efeso. 18 Coo hajxy jim̱ miejch Mileto, mänit hajxy ñämaayyä:

―Mänáajøch jim̱ nhitiän maa mijtsän jim̱ Asianaaxooty, jaanc̈h tehm̱ yhóyhøch jim̱ nduuṉ̃ mädúhṉ̃tiøch jim̱ nhijty. Mnajuøøby hajxy jaduhṉ cooc̈h jaduhṉ ngaꞌa høhṉdaꞌagy. 19 Jaanc̈h tehm̱ yhóyhøc̈hä Jesús jaꞌa tiuuṉg hänajty nduuṉä, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Meeꞌxxiéemyhøch hänajty nduṉ̃. Náx̱yhøch hänajty njootmayhaty cooc̈hä nmägunaax̱ä Jesús jaꞌa miädiaꞌagy hajxy hänajty quiaꞌa mäbøgaaṉä. Mayhooc hajxy jaduhṉ quiojyquiapxytiuuṉ̃ cooc̈h hajxy hänajty xjia wiꞌi yaghoꞌogaꞌañ. 20 Cǿx̱yhøch mijts hänajty nyajwiinxiic nyajwiingapxøꞌøy neby hajxy hoy mhídät. Homiänáajøch mijts hänajty nyajnähixøꞌøy, møød jim̱ jäyaꞌayhagujc, møød jim̱ maa jaꞌa mdøjc‑hajxiän. 21 Jadúhṉhøch mijts hänajty nmägapxy nhaneꞌemy coo jaꞌa mhaxøøgcuhdujt hajxy jaduhṉ mnajtshixǿꞌøwät, møød coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mmäbǿgät jaꞌa Jesúscøxpä, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Nägǿx̱iøch mijts hänajty jaduhṉ nmøødmädiaꞌagy, møød mijts judíoshajxy, møød mijts cajpä judíospä. 22 Hoorä, tøøc̈hä Dioshespíritu xñämaꞌay cooc̈h jim̱ nnǿcxät Jerusalén. Pero cábøch nnajuøꞌøy nébyhøch jim̱ njadaꞌañ nhabetaꞌañ. 23 Jagóoyyøch jaduhṉ nnajuøꞌøy cooc̈h jim̱ nyajtsumaꞌañ, cooc̈hä tsaac̈hpä peenä jim̱ nbaadaꞌañ. Majátyhøch jaduhṉ tøø nwädity, jadúhṉhøc̈hä Dioshespíritu tøø xyhawaaṉä cooc̈h jaduhṉ njadaꞌañ nhabetaꞌañ. 24 Pero cábøch tii ndajy nmay. Cabä cueentä jaduhṉ cooc̈h nnäꞌä hóꞌogät. Jeꞌeyyähájtiøch nbøcjuøøby cooc̈hä nduuṉg nyajmayaaṉnä, jaꞌa Jesúshøch xmióoyyäbä, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä. Jadúhṉhøch xtiuuṉgmooyy cooc̈hä mädiaꞌagy jaduhṉ nyajwáꞌxät coo jaꞌa Dios hojioot jiaanc̈h tehm̱ miøødä.

25 ’Tøøc̈h mijts nyajwiinxiic nyajwiingapxøꞌøy coo jaꞌa Dios yhaneꞌemaꞌañ jaꞌa miøcmäjaahaam. Hoorä, cábøch mijts mänaa xyhijxtägatsaaṉnä. Tøyhajt jaduhṉ. 26 Coo mijtsä Diosmädiaꞌagy mgaꞌa mäbǿgät nébyhøch tøø nja mädiaꞌaguiän, caꞌa yhøøc̈hä pojpä jaduhṉ nmøød. 27 Hix̱, pedyíijøch mijts tøø nyajmøødmädiaꞌagy nebiatiä Dios tøø yhaneꞌemiän. 28 Mniyajcopcøꞌøwǿøjäp hajxy. Mgüeendähádäbä mäbøjpädøjc hajxy nägøx̱iä. Jaꞌa Dioshespíritu hajxy jaduhṉ xpiädaac coo hajxy jaduhṉ mgüeendähádät. Coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, paadiä Dios hajxy jaduhṉ xyhuunghájtäm, coo jaꞌa miädiaꞌagy hajxy nmäbǿjcäm. 29 Cooc̈h mijts jaduhṉ nbuhwaꞌadsaaṉnä, mänitä wiinghänaꞌc‑hajxy yaa miedsaꞌañ maa mijtsän. Mäwiinhøhm̱bä hajxy jaduhṉ miedsaꞌañ. Xjia wiꞌi jiøjcapxøꞌøwaam̱b mijts jaduhṉ coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mnajtshixǿꞌøwät. Jaduhṉ mäwíinäts hajxy jiatcøꞌøwaꞌañ nebiä pahucä meeg hajxy chuꞌuc̈hän. Tøyhajt jaduhṉ. 30 Høxtä mijtsä mjamiøød näjeꞌe tiägøꞌøwaam̱bä høhṉdaacpä. Näjeꞌe jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ yajtägoyyáaṉäbä nebiä høhṉdaacpähajxy tiägoyyaꞌañän. 31 Nax̱y hajxy jaduhṉ mdehm̱ ñiyajcopcøꞌøwǿøjät. Tägøøgjomǿjthøch mijts jaduhṉ nmägapxy nhanehm̱y xøømdsuhm̱. Jaanc̈h tehm̱ chaac̈hpǿjpøch hänajty. Nax̱y hajxy jaduhṉ mdehm̱ jiahmiédsät.

32 ’Hoorä, mäbøjpädøjc, mijtsä Dios nyajcøꞌøwaaṉøøby ween hajxy jaduhṉ xcwieendähaty. Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ cooc jaꞌa Dios hojioot jiaanc̈h tehm̱ miøødä. Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mmäbǿgät, jaduhṉä Dios hajxy xjiaac tehm̱ piuhbédät jaꞌa miäjaahaam. Møød hodiuum hajxy jaduhṉ xpiädáꞌagät näguipxy møød pønjaty jaꞌa Dios yhuunghajpy. 33 Cábøch pøṉä wyitä xiädøꞌøñ tøø nhadsojcä. 34 Jaꞌa nhamdsoo cøꞌøháamhøch jaduhṉ tøø nniyhixyii. Jadúhṉhøc̈hä nmäguꞌughajpä tøø nbuhbejpä. Tøyhajt jaduhṉ. 35 Homiänáajøch mijts tøø nmägapxy tøø nhaneꞌemy coo hajxy mniguiudúuṉäxät, møød coo jaꞌa paꞌamjäyaꞌay hajxy jaduhṉ mbuhbédät møødä häyoobäjäyaꞌay. Mjahmiédsäp hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Jesús jaduhṉ jecy miänaaṉ̃: “Coo wiinghänaꞌc mbuhbédät, jaduhṉds jootcujc mhídät. Pø mnäꞌä yajpuhbedaam̱b jaduhṉ, cab jaduhṉ jootcujc mhídät.”

36 Coo jaꞌa Pablo jaduhṉ quiapxpädøøyy miädiaacpädøøyy, mänit hajxy nägøx̱iä jyijcädaacy näguipxy møødä Pablo. Mänit hajxy tiägøøyy Diospaꞌyaax̱pä. 37 Mänit hajxy tiägøøyy jøøbiä xuuꞌtspä coo jaꞌa Pablo hajxy hänajty piuhwaꞌadsáaṉänä. Mänitä Pablo hajxy miajch miäneeṉ̃. Mänitä Pablo hajxy chuꞌxy. 38 Jaanc̈h tehm̱ jiootmayhajp hajxy hänajty jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Pablo hänajty tøø miänaꞌañ cooc jaꞌa Pablo hajxy hänajty quiaꞌa hijxtägatsaaṉnä. Mänitä Pablo hajxy hoy ñajtshixøøñä maa jaꞌa Pablo hänajty biarcotägøꞌøwaꞌañän.