8
Yisa die dɩ gbaanna gamɩŋ dene
(Maki 1.40-45; Luki 5.12-16)
1 Yisa die dɩ nyɩna kunkogiri me a keŋ sʋʋŋ, daadaŋ pam die dɩ dɩ wa. 2 Womi gamɩŋ wʋnyɩ die dɩ keŋ a gbigiri ʋ nɩŋŋa a baarɩ, “N Yɔmʋtieŋ, fʋ yaala nan bɩagɩ a gbaaŋ mɩŋ.”
3 Yisa die dɩ tɩɩntɩ ʋ nuuŋ a gbɩ daa wa ta balɩ dɩ, “N saagɩya, fʋ gamɩŋ kpatɩya mɩŋ!” Lele womi ta daa wa dɩ ye alaafɩa. 4 Yisa die dɩ balɩ a yɩ wa, “Wʋmma, sɩmma fʋ keŋ a balɩ vuoŋ wɩaha gie. Ama gamma a ga nagɩ fʋ gbaŋ a dagɩ Ŋmɩŋ kɩkaabɩtʋ wa a vaa ʋ jɩɩŋ fʋ aŋ fʋ kaabɩ kaabɩ dieke Mosisi die dɩ balla dɩ nɩ kaabɩ wa amʋ vuoŋ mana sɩmma a baarɩ ye alaafɩa mɩŋ.”
Romi tɩŋ sojasisi jakʋʋŋ wɩa
(Luki 7.1-10)
5 Die Yisa die dɩ gana a ga juu Kapenɔmi, die Romanisi* 8.5 Romani vuosi die dɩ nyaŋŋɩna Juu vuosi ta pɔgɩlɩ ba. sojasisi nyɩŋkʋraha wʋnyɩ die dɩ keŋ ʋ jigiŋ a jʋʋsɩ wa ta a baarɩ, 6 “Jakʋʋŋ, n tʋntʋntʋ wʋnyɩ paalɩna a yʋagɩ; ʋ nyɩŋgbanɩŋ mana dɩ kpi, ta ʋ die wahala pam, ta dʋa juoŋ me.”
7 Yisa die dɩ balɩ wa, “N nan ga a ga gbaaŋ wa.”
8 Die ʋ yiŋŋi a balɩ, “Aayɩ, n Yɔmʋtieŋ, n ka tʋgɩ vuodieke fʋ mʋna fʋ keŋ n tigiŋ, ama fʋnɩŋ ko yɩ nʋaŋ aŋ ʋ ye alaafɩa. 9 Dama manɩŋ n gbaŋ n yaa wa n nyɩŋkʋra, ta yallɩ sojasi ba dɩɩ n kʋaŋ. N ŋaaŋ balɩ a yɩ geŋ wo, ‘Gamma’ aŋ ʋ ga, ta balɩ a yɩ geŋ wo ‘Kiere’ aŋ ʋ keŋ; ta bɩ vaa n yɔmʋ yi wudieke n yaalala.”
10 Yisa die dɩ wʋnna naa die dɩ yi wo mamachi, die ʋ ballɩ a yɩ vuodiekemba die dɩna ʋ kʋaka, “Wusie maŋ bala nɩ, n ye ka ye vuodieke dɩ yine mɩŋ yadaka gie chanchaaŋ nɩnɩŋ Izara vuosi me gbaŋ. 11 N bala nɩ, daadaŋ pam nan nyɩŋ ŋmɩŋ pɔsɩkɩŋ aŋaŋ ŋmɩŋ juukiŋ a keŋ ta banɩŋ aŋaŋ Abarahami aŋaŋ Aziki aŋaŋ Jakobu nan lagɩŋ a kalɩ a die nyindiike arɩzanna ma ma; 12 ama nɩnɩŋ die dɩ yine naarɩ vuosisi, ba nan nagɩ nɩ a vigi taaŋ yeŋ me lɩmɩŋ ma; mi nɩ nan dɩ kʋma ta ŋɔba nɩ nyɩna.” 13 Die Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ a yɩ Romanisisi sojasisi jakʋʋrɩ, “Kulime ta ka nan yi sɩba fʋ yine yada dɩ ka nan yi die wo.” Ta ʋ tʋntʋntʋ wa die dɩ seŋ ye gbaamɩŋ lele womi.
Yisa die dɩ gbaanna vuosi pam dene
(Maki 1.29-34; Luki 4.38-41)
14 Die Yisa ga wa Piita tigiŋ, mi die ʋ ye Piita hanɩɩŋ hɔgʋ dɩ yʋagɩna a dʋa aŋaŋ nyɩŋgbaŋ tuuliŋ. 15 Die Yisa die dɩ gbɩ ʋ nuuŋ; ta nyɩŋgbaŋ tuulibu die dɩ kpatɩ, die ʋ hagɩ a yi ba chaantɩ.
16 Dɩnɩŋ daarɩ mi jɩŋmɩŋ, vuosi die dɩ chii daadaŋ pam die jɩmbɩatɩ die dɩ yalla ba a keŋ Yisa jigiŋ; die ʋ yagɩ jɩmbɩatɩtɩ ba ma aŋaŋ jabalɩkɩŋ ta gbaaŋ vuodiekemba mana dɩ yʋagɩna. 17 Die ʋ yiwo naa amʋ Ŋmɩŋ naazʋa Azaya die dɩ balla wudieke wo keŋ a yi wusie dɩ, “Ʋ gbaŋ gbaŋ die dɩ tuo tɩ nyɩŋgbaŋ tuuliŋ aŋaŋ tɩ yʋagɩtɩ a chii a ga.”
Vuodiekemba dɩ yaala ba dɩɩ Yisa kʋaŋ wɩa
(Luki 9.57-62)
18 Die Yisa die dɩ yene dɩ kpɩkpaakʋ geliŋ wo wo die ʋ yɩ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba nʋaŋ, dɩ ba tɩaŋ ga mʋgɩkpɩɩrɩ gaarɩ mi wo. 19 Die Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba wʋnyɩ die dɩ keŋ ʋ jigiŋ a baarɩ, “Dɩdagɩrʋ, N nan dɩ dɩ fʋ a ga jigidieke mana fʋ ganana.”
20 Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ wa dɩ, “Gbaanchʋra yaa vɔrɩtɩ a juo, nembisi dɩaŋ dɩ yaa tʋʋsɩ a juo ama manɩŋ vuota Bʋa wo jigidʋagɩsɩkɩŋ.”
21 Tɔ, ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba wʋnyɩ dɩaŋ die dɩ keŋ baarɩ, “N Yɔmʋtieŋ, vaa n ye woliŋ kuli a ga a guu n chʋa.”
22 Yisa die dɩ balɩ wa, “Dɩa mɩŋ, ta vaa kunti† 8.22 Kunti yiwo vuodiekemba dɩ kana a ka dɩ Yisa kʋaŋ. guu a gbaŋ gbaŋ a kunti.”
Bʋlɔgɩsɩŋ aŋaŋ nyaaŋ die dɩ tuone Yisa nʋaŋ dene
(Maki 4.35-41; Luki 8.22-25)
23 Yisa die dɩ ga a juu haarɩŋ wʋnɩŋ aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ ga. 24 Die dɩ ka yʋasɩya ta bʋlɔgɩsɩkpeŋkpɩɩŋ die dɩ piili a nɩga mʋgɩkpɩɩrɩ ma, nyaabʋ dɩ poŋŋi a juo haarɩkʋ ma a yalla bʋ suuli haarɩkʋ; ama saŋka mi die Yisa die gʋʋra mɩŋ. 25 Ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ ga sʋgɩrɩ wa a baarɩ, “Tɩ Yɔmʋtieŋ, gbatɩ tɩ a taaŋ, ta tɩ baa tɩ sʋʋŋ wa nyaabʋ chɩaŋ.”
26 Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ ba, “Dɩ bɩa ŋmaamɩŋ dɩ faasɩ a yallɩ nɩ die, nɩnɩŋ vuodiekemba yada dɩ kana ka dala.” Womi die ʋ hagɩ a natɩ bʋlɔgɩsɩbʋ aŋaŋ nyaabʋ poŋŋiku dɩ a fɩalɩ, mi mana die dɩ seŋ a fɩalɩ sɔmm.
27 Die dɩ yi be mamachi, ba pɩasa taŋ dɩ, “Daa lalɩa wʋnna? Halɩ bʋlɔgɩsɩŋ aŋaŋ nyaaŋ poŋŋiŋ dɩ wʋmma yɩa wa.”
Yisa die dɩ gbaanna dembisi bale die jɩmbɩatɩ die dɩ yalla ba dene
(Maki 5.1-20; Luki 8.26-39)
28 Yisa die dɩ kenne tʋgɩ Gadara tɩŋ ma mʋgɩkpɩɩrɩ mi wo chaakʋ, die dembisi bale jɩmbɩatɩ die dɩ yalla dɩ nyɩŋ jigidieke ba gunene vuosi a keŋ tuoli wo. Die ba wɩa paalɩ yaa wa ŋmaamɩŋ die wɩa vuoŋ die ka bɩagɩ daaga mi. 29 Womi bʋnyɩ die ba faasɩ keese, “Fʋnɩŋ Ŋmɩŋ Bʋa, bɩa fʋ yaala tɩ jigiŋ. Keŋ dɩ fʋ mugisi tɩ mɩŋ ta saŋka mi wa tʋgɩ?”
30 Die perukusi a taŋ die ziene a gbigi mi a die. 31 Jɩmbɩatɩtɩ die dɩ jʋʋsɩ Yisa a baarɩ, “Fʋ keŋ yagɩ tɩ, fʋ vaa tɩ ga juu perukusisi me.”
32 Yisa die dɩ balɩ a yɩ ha, “Nɩ gamma.” Die wɩa die a nyɩŋ dembisi bale wo me, a ga a juu perukusisi sʋŋ; Die perukusisi mana dɩ chɩgɩ birrr sʋʋŋ tanɩ chɩaŋ a ga nan mʋgɩkpɩɩrɩ ma ta nyaabʋ dɩ dii he.
33 Vuodiekemba die dɩ daansɩnana perukusisi die dɩ chɩgɩ a ga tɩka sʋŋ a mʋʋlɩ wudieke die dɩ yine wo, aŋaŋ jɩmbɩatɩ die dɩ nyɩna dembisi bale wo me die. 34 Naa chɩaŋ ma, vuoŋ mana die dɩ nyɩŋ tɩka ma a tuole Yisa; die ba yene wo wo die ba jʋʋsɩ wa dɩ ʋ nyɩŋ ba tɩŋgbaŋka ma.