1 O wi'i ɓe :

—Goonga kaalananmi on, nder tawaaɓe ɗo ɓe hannden, woɓɓe maayataa ngi'aay Laamu Alla no warda he baawɗe.

2 Balɗe jeegom gaɗa kollitol no Iisa tokkirtee, Iisa adi Piyer, Yakuuba, he Yahaaya, ɓe ŋabbi waamnde toowne gom. Tagaadi makko waylitii yeeso maɓɓe. 3 Kolte makko no ƴelkita, ɗe ndawni tar. Walaa lonnoowo koltal baawɗo ɓoosi koltal ngal laaɓa faa ngal rawnira non. 4 *Aahiiɓe tato ɓeen ngi'ii Eliya he *Muusa mbanngi no kaalda he makko. 5-6 Kulkulal nanngi *aahiiɓe tato ɓeen fuu faa Piyer tinni no haala fuulu faalaaji gom no wi'a :

—Moodibbo, no wooɗi ko tawaaɗen ɗo. Accu min nyiɓa hukumuuji tati ɗo. Aan worru, *Muusa worru, Eliya worru.

7 Luuldere gom wari suddi ɓe, sey daane gom ƴuwi nder luuldere ndeen wi'i :

—Oo woni Ɓiyam mo korsinmi. Kettinanee mo !

8 Nden *aahiiɓe ɓeen ndaari ngi'aay neɗɗo fuu se hanaa Iisa.

9 Wakkati Iisa he *aahiiɓe mum ɓeen njippotonoo waamnde ndeen, Iisa wi'i ɓe to ɓe kaalan neɗɗo fuu ko ɓe ngi'ii sey wakkati *Ɓii-Neɗɗo ummitii e maayde. 10 Ɓe njaɓi, amma ɓe keddii, iɓe ƴamodira hakkune maɓɓe maana « ummitaaki ». 11 Nden ɓe ƴami Iisa, ɓe mbi'i :

—Ɗume waɗi jannginooɓe *Tawreeta no mbi'a no tilsi Eliya arta *Almasiihu warde ?

12 Sey Iisa jaabii ɓe, wi'i :

—Goonga, Eliya artata wara ginan, moƴƴina kujje fuu. Amma ɗume waɗi dewte Alla mbi'i no tilsi *Ɓii-Neɗɗo torree sanne, yennee ? 13 Miɗo haalana on, Eliya wariinoo, himɓe ngaɗanii mo ko ngiɗi hano no dewte Alla pillori ɗum.

14 Wakkati ɓe ngartunoo to *aahiiɓe ɓeeto, ɓe tawi jama'aare mawne no fiilii ɓe. Jannginooɓe *Tawreeta no njeddodira he maɓɓe. 15 Wonnooɓe nder jama'aare ndeen miilaayno ngi'a Iisa. Wakkati ɓe ngi'unoo mo ɓe nani belɗum, nden ɓe ndoggi ɓe njaɓɓowii mo. 16 O ƴami ɓe, o wi'i :

—Dow ɗume njeddodirton he jannginooɓe *Tawreeta ɓee ?

17 Sey gorko gom fiirti hunnduko, wi'i Iisa :

—Moodibbo, mi waddanii ma ɓiyam gorko mo ginnaaru beebi. 18 Wakkati ɗum ummani mo fuu, iɗum liɓa mo, hunnduko makko no wurtina nguufo. Omo ŋerƴodira nyiiƴe, o yoora karaw. Mi eeli *aahiiɓe maaɗa ndiiwa ginnaaru nduun, amma ɓe keppi.

19 Nden Iisa wi'i jama'aare ndeen :

—Hey onon himɓe jamaanu ɓe ngoonɗinaay ! Faa nde ngondanmi he mooɗon ? Faa nde tinnotoomi miɗo munyana on ? Ngaddanee kam suka oon !

20 Iisa waddanaa suka oon. Wakkati ginnaaru nduun hi'unoo Iisa, ndu dimmbi suka oon, ndu liɓi suka oon. O heddi omo tallitoo, hunnduko makko no wurtina nguufo. 21 Iisa ƴami baaba oon, wi'i mo :

—Illa nde ɗum heɓi mo ?

*Baaba oon jaabii mo, wi'i :

—Illa omo famɗi. 22 Kile keewɗe indu liɓa mo nder hiite naa nder ndiyam ngam tefude no ndu warirta mo. Yurma min, mballaa min nde nii aɗa waawi !

23 Nden Iisa wi'i mo :

—Nde nii miɗo waawi mbiiɗaa naa ? Too, huune fuu no hoyani goonɗinɗo.

24 Wakkati mum da, baaba suka oon huuɓi, wi'i :

—Mi goonɗini, amma wallam ngam goonɗinol saɗi kam.

25 Wakkati Iisa hi'unoo himɓe no ndogga warde, o sajiti ginnaaru nduun o wi'i :

—Aan beebinoowo e pahinoowo, ƴuw gaɗa suka oo, to tokku mo kaden faa abada !

26 Ginnaaru nduun huuɓi, dimmbiri suka oon semmbe semmbe, ƴuwi gaɗa makko. Suka oon wa'i hano maayɗo nii, faa ko heewi nder wonnooɓe ɗon ɓeen no mbi'a o maayi. 27 Iisa nanngi junngo makko, umminii mo, o darii.

28 Wakkati Iisa naatunoo suudu, *aahiiɓe makko ngari ƴami mo, mbi'i :

—Ɗume waɗi ko minen, min keppi riiwude ginnaaru nduun ?

29 Nden Iisa jaabii ɓe, wi'i :

—Du'aa'u tan, waɗataa neɗɗo riiwa iri ginnaaru nduu.

30 Gaɗa nyawtol suka beebaaɗo oon, Iisa ummidii *aahiiɓe mum, ɓe pedditi leydi Galili. O hiɗaa neɗɗo fuu faama to o woni. 31 Omo waajoo *aahiiɓe makko, omo wi'a ɓe *Ɓii-Neɗɗo no jammbetee, wattee nder juuɗe. O waree, balɗe tati gaɗa mum, o ummitoo. 32 *Aahiiɓe makko ɓeen paamaay maana haala makko, ɓe kuli duu ƴamude mo.

33 Wakkati Iisa he *aahiiɓe mum njottinoo Kafarnahum, ɓe naati suudu weerirde maɓɓe. Iisa ƴami ɓe, wi'i :

—Dow ɗume ngonɗon oɗon njeddodira wakkati ngonnoɗen dow laawol ?

34 Amma ɓe njaabaaki, ngam dow ɓurɗo teddude hakkune maɓɓe ɓe njeddodiri. 35 Iisa jooɗii, noddi ɓe, kamɓe *lilaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen, wi'i ɓe :

—Neɗɗo fuu hiɗi ardaade himɓe, tilay sey heeda gaɗa, laatoo golloowo maɓɓe, ɓe fuu.

36 O nanngi junngo cukalel gom, o darni yeeso maɓɓe, o huufi ngel, 37 o wi'i ɓe :

—Jaɓɓiiɗo suka gooto hano cukalel ngel dow innde am, miin jaati joomum jaɓɓii. Jaɓɓiiɗo kam fuu, hanaa miin tan jaɓɓii, lilɗo kam joomum jaɓɓii.

38 Nden Yahaaya wi'i mo :

—Moodibbo, min ngi'ii gorko gom no riiwira innde maa ginnaaji. Min kaɗi mo, ngam o wondaa he meeɗen.

39 Sey Iisa wi'i :

—To kaɗee mo, ngam neɗɗo fuu waawaa waɗude haayne gom dow innde am, dey seɗɗa gaɗa mum, sakitoo bonna innde am. 40 Mo wanyaay en, fuu no wondi he meeɗen.

41 Goonga kaalananmi on, neɗɗo fuu kokkuɗo on ndiyam nder nyeɗerde ngam oɗon ngondi he *Almasiihu, joomum heppataa baraaje mum baa seɗɗa. 42 Neɗɗo fuu waɗi gooto nder sukaaɓe goonɗinɓe kam ɓe waɗi hakke, ko ɓurani joomum wodde woni kaaƴa mannga haɓɓee he daane joomum, nden joomum faɗɗee nder maayo. 43 Se tawi junngo maaɗa waɗi ngaɗaa hakke, taƴu ngo. Ngam naatude nder mbuurnam nduumiiɗam he junngo wooto, no ɓuri moƴƴande neɗɗo dina naatirde juuɗe mum ɗiɗi nder jahannama, hiite nge nyifataa abada. [ 44  Toon, gilƴi mum mbaatataa, hiite mum duu nyifataa.]* 9.44 Aaya 44 tawaaka nder ɗereeji arani fuu. 45 Se tawi koyngal maa waɗi ngaɗaa hakke, taƴu ngal. Ngam naatude nder mbuurnam nduumiiɗam he koyngal gootal no ɓurani neɗɗo dina faɗɗeede koyɗe mum ɗiɗi fuu no kuuɓi he mum nder jahannama hiite nge nyifataa. [ 46  Toon, gilƴi mum mbaatataa, hiite mum duu nyifataa.]† 9.46 Aaya 46 tawaaka nder ɗereeji arani fuu. 47 Se tawi hitere maaɗa waɗi ngaɗaa hakke, ittu nde. Ngam naatude Laamu Alla a ɗokko, no ɓuri moƴƴande ma dina paɗɗideɗaa gite maaɗa ɗiɗi fuu no kuuɓi nder jahannama. 48  Toon, gilƴi mum mbaatataa, hiite mum duu nyifataa.‡ 9.48 Esaaya 66.24

49 No nyaamdu gom tilay sey wattanee lamɗam ngam ndu wela, hano non duu himɓe fuu sey hiite tukkee he mum'en heɓa jikkuuji mum'en ngarta lobbi. 50 Lamɗam huune lobbere non, amma nde ɗam lamsaa, ɗume lamsinta ɗam ? Laatee hakkune mooɗon hano lamɗam, ngondon he jam.