11
Alla woppaay ɓiɓɓe Isra'el fuu
1 Too, mi ƴami on : « Alla woppi ɓiɓɓe *Isra'el fuu naa ? » Hitere fuu hi'ataa ɗum. Miin he hoore am, mi ɓii-Isra'el, mi jippotooɗo *Ibrahim, mi ƴuwi nder lenyol Benyamin. 2 Alla woppaay himɓe mum ɓe suɓinoo illa arannde. Oɗon anndi ko winndaa wi'aa dow Eliya nder dewte Alla. No winndaa wi'aa ko Eliya wulliri ɓiɓɓe *Isra'el to Alla, wi'i : 3 Yaa Joomiraawo, ɓe mbarii annabiiɓe maaɗa, ɓe cankitii nokkuuje ɗe dow mum'en sadakaaji maaɗa mbuletee. Miin tan hori, miin duu iɓe tefa warde kam. 4 Amma ko Alla jaabii mo wi'i nii : Mi resani hoore am worɓe ujunaaji jeɗɗo, ɓe cujidanaay Ba'al.* 11.3-4 1 Laamiiɓe 19.10, 18 – Ba'al no tooruure rewaanee nder Kanaana. 5 Non ɗum wa'i hannden duu. Hakkune himɓe, no tawa himɓe seɗɗa ɓe Alla suɓii daliila moƴƴere mum. 6 Cuɓaaki ki Alla suɓii neɗɗo daliila moƴƴere mum hanaa cuɓaaki ngaɗaaki daliila golle neɗɗo non. Ngam nde nii daliila golle neɗɗo Alla waɗi ki, nden moƴƴere makko laatataakono forba.
7 Ndenne, noy waɗi ? Ɓiɓɓe *Isra'el keɓaay ko tefunoo. Amma ɓe Alla suɓii hakkune maɓɓe, keɓi ko tefannoo, horiiɓe ɓeen duu ɓe fuu ɓe ngarti yorɓe-ko'e. 8 Ngam no winndaa wi'aa :
Alla wartirii ɓe wemmbaaɓe.
Iɓe ngoodi gite, amma ɓe ngi'ataa,
iɓe ngoodi noppi amma ɓe nanataa.
Nii duu ɗum njooɗori he maɓɓe faa warde hannden.† 11.8 Wi'itaade Tawreeta 29.3 ; Esaaya 29.10
9 Daawda duu wi'i :
Alla wan juulɗe maɓɓe laatanoo ɓe tunnirgal,
ɓe caama nder maggal,
Alla wan ɓe pergo, fergere maɓɓe fooɗana ɓe kiite ɗe ɓe kaani.
10 Gite maɓɓe niɓɓa ngam to ɓe ngi'u.
Alla wan ɓaawe torra ɓe, ɓe keppa turtaade faa abada.‡ 11.9-10 Jabuura 69.23-24
11 Mi ƴaman on kaden : « Ko *Yahudankooɓe perginoo caami ɗum, ɓe caamu ko ɓe ummitittaako non, naa noy ? » Abada. Fergere maɓɓe laatani ɓe kanaa *Yahudankooɓe daliila keɓol kisinam. Alla waɗi ɗum duu heɓa *Yahudankooɓe kiraa. 12 Nde nii fergere maɓɓe waddani duuniyaaru barke, nde nii mursere maɓɓe duu waddani ɓe kanaa *Yahudankooɓe barke, ndenne noy barke keɓoyteeɗe nyannde fuu kappa kuula *Yahudankooɓe fuu tuubii, wa'ata ?
Kisinol ɓe kanaa Yahudankooɓe
13 Joonin, onon ɓe kanaa *Yahudankooɓe ngondaami. Ko laatiimi lilaaɗo yahde he ɓe kanaa *Yahudankooɓe ɗum, mi nanngiran golle ɗe kokkaami ɗee juuɗe ɗiɗɗiɗi. 14 Mi nanngiran ɗe juuɗe ɗiɗɗiɗi ngam ɓeydude kiram banndiraaɓe *Yahudankooɓe, mi hisina woɓɓe nder maɓɓe. 15 Nde nii kakkitol *Yahudankooɓe ngool waddi potal hakkune Alla he duuniyaaru, ndenne noy wartirde ɓe he laawol Alla wa'ata ? Ɗum wa'ataana hano ummitaaki he maayde.
16 Nde nii conndi buuru budaama faa cabbi buuru arani ɗiin cakkaama ngam Alla, ndenne cabbi buuru ɗiin fuu cakkaa ngam Alla. Nde nii Alla jeyii ɗaɗi lekki, ndenne calɗi makki fuu kanko jeyii ɗum. 17 Accee mi hokka on misaali oo. *Yahudankooɓe no nga'i hano jaytuuhi hilnaaki faa wooɗi. Aan mo hanaa Yahudanke duu aɗa wa'i hano liccal gariiri jaytuuhi. A taƴaama, ngaddeɗaa, kaɓɓeɗaa he jaytuuhi demanaaki faa wooɗi. Ndenne nyaamdu lobburu fuu, ndu licce makki mbaawi heɓude ngam mbuura, aɗa waawi heɓi ɗum. 18 Amma tinna to wi'u a fiiran ɗum gabaare, mbi'aa ko a goɗɗum yeeso maɓɓe. Aɗa hiɗi piya gabaare mbi'aa a goɗɗum naa ? To yeggitin dow ɗaɗi makki ngonɗaa, hanaa ɗaɗi makki ngoni dow maaɗa. 19 A wi'an : « Licce jaytuuhi aawaaɗe mbudditaama heɓa miin, liccal gariiri jaytuuhi ngal, mi waddee, mi haɓɓee nokku majje. » 20 Goonga ! Amma ngam rafi goonɗinol waɗi ɗe mbudditaa, ɗe ittaa, aan duu daliila goonɗinol maaɗa waɗi keɓuɗaa laawol jooɗaade aɗa haɓɓi he tunnduuru majje. Ndenne, to fiyu gabaare maa mbi'aa ko a goɗɗum, hakkila hulu Alla tan. 21 Ngam ko waɗi Alla accaay licce arane ɗeen waɗan o accataa ma, aan duu. 22 Ndenne, tayka moƴƴuki Alla, taykoɗaa tikkere makko duu ƴeewa : Tikkere makko no dow fergiiɓe caami, moƴƴuki makko no wondi he maaɗa, nde nii a tabbitii nder moƴƴuki makko kiin. Nde hanaa non, aan duu a saltetee. 23 Ɓiɓɓe *Isra'el duu, nde nii ɓe mboppi tiiɗal nyiraaku maɓɓe, ɓe ngoonɗini, Alla wartiran ɓe he jaytuuhi kiin. Ngam Alla no woodi baawɗe wartirde ɓe he makki. 24 Onon ɓe kanaa *Yahudankooɓe, onon tinndiniraaɓe liccal gariiri jaytuuhi, gaddaangal haɓɓaa he tunnduuru jaytuuhi aawaaki kiin. Ko ɗum waddi liccal gariiri ngal, ɗum haɓɓi he tunnduuru jaytuuhi aawaaki ɗum. Hegaaki ngal haɓɓee he tunnduuru makki. *Yahudankooɓe ngoni licce makki goonga e goonga, ndenne dow ko yaawi Alla haɓirta ɗe he makki.
Kisinam ɓiɓɓe Isra'el fuu
25 Banndiraaɓe, mi hiɗaa kepon faamude siri Alla mo woni no suuɗi ɗo ngam to on piyee gabaaje mooɗon mbi'on on goɗɗum. Ɓiɓɓe *Isra'el heewɓe ɓerɗe mum'en njoori, faa heewɓe nder ɓe kanaa *Yahudankooɓe ngoonɗini, ngari kebbini Laamu Alla. 26 Nii waɗata ɓiɓɓe *Isra'el fuu kisinee, hano no ɗum winndiraa wi'aa :
Kisinoowo ƴuwan *Siyon.
O hakkitan rafi tokkude Alla nder ɓerɗe jippotooɓe he Yakuuba.§ 11.26 Esaaya 59.20
27 Ɗum woni amaana am he maɓɓe,
wakkati mo moytanmi hakkeeji maɓɓe.* 11.27 Yeremiya 31.33-34
28 *Yahudankooɓe ngarti wayɓe Alla, ngam ɓe tottitake *Habaru lobbo, ɗum laatii ɓeydaari mooɗon. Baa nii ko ɓe ngarti wayɓe Alla, Alla suɓake ɓe, waɗi ɓe himɓe mum. Omo hiɗi ɓe daliila maamiraaɓe maɓɓe. 29 Alla waylataa anniya mum dow mo o moƴƴani kokkal makko, he dow mo o noddi. 30 Onon ɓe kanaa *Yahudankooɓe, ndenno nii on tottitakeno Alla, amma hannden on keɓi yurmeene Alla ngam *Yahudankooɓe tottitake mo. 31 Noon duu, joonin *Yahudankooɓe ngartii tottitiiɓe Alla ngam ɓe keɓa yurmeene Alla, nde Alla holli on. 32 Alla tinnanaay himɓe leesinanoo ɗum ngam hollude ɓe yurmeene mum.
33 Hey barkeeji Alla korsuɗi no ɗuuɗi no mawni ! Hikma makko he anndal makko no luggiɗɗi sanne ! Neɗɗo fuu waawaa anndude anniyaaji makko. Neɗɗo fuu waawaa faami no o gollirta. 34 Ngam no winndaa wi'aa :
Moy anndi miilooji Joomiraawo ?
Moy waawi hollita mo ?† 11.34 Esaaya 40.13
35 Moy arti hokki mo goɗɗum,
faa ɗum laatoo tilaay o yoɓa joomum ?‡ 11.35 Ayuuba 41.3
36 Nde goonga, kanko tagi huune fuu. Huune fuu to makko ƴuwi, kanko duu jeyii huune fuu. Teddungal woodani Alla faa abada. Aamiin !