Luk
Jisas nukan män Eposek Luk nukas jer wewon
Okoro buk nukan onoktapau
Jisas ko omar oik tononuk, woisan 30 orip manonuk, Luk nukas kon ämän jer wewon. Luk ko dokta, kos roasiret sip orip jekwariäwon. Ko Jura ro wa, ko Krik ro. Ko Jisas kon amukus aparau wa, utianik, ko Jisas nukan tamariäwon roat pak erek ariewon, okon, kon ämän äpu mowon. Ko Krik roasiret jer we marowon. Luk nukas keser awarowon, “Jisas ko ika ro senek kos omnokou pakan roasiret erekapu mesin wous meianik, akan onok aru pakan imwaraun kowon.”
Buk Aposel kiro nais Luk nukasar jer wewon.
Okoro puk tainoraun ämän
1:1-4 Luk nukas kon ämän onoktorowon.
1:5–2:52 Jisas owose pewon.
3:1-20 An jomariäu ro, Jon nukan sarau.
3:21–4:13 Jon nukas Jisas an jomuronuk, Satan nukas koianik, Jisas ate aparwon.
4:15–9:50 Jisas ko Galili provins opok Anut nukan ämän roasiret tamarowon.
9:5–19:27 Jisas ko Galili provins utomoi, Jerusalem näu mena potowon.
19:28–23:56 Jisas ko Jerusalem näu mena kon sarau pataraun tonowon.
24:1-53 Jisas ko meiemara, ätäi siräiewon. Kon tamariäwon roat ak ko apar rauna rauna, ko ätäi omar oik tonowon.
1
1 Tiofilus,
na Anut nukan wonas meieäum ro. Meten roat näunäu akas meter Jisas nukas onok ätär mukowon. Kiro jer wein. 2 Meter karauk roat akas kiro onok aparianik, äiein jer wein. Keseria, is nais erek kiro ämän roianik, na jer we musom. 3 Is Luk, meter is kesekur kiro ämän onok rowaun totwaraun arimin, is erekapu roumoi, jer we musom. 4 Keseria, na äpu mo, kiro ämän na ätär musom kiro epar senes.
5 Kiro ses opok Herot ko Juda omsau kameäwon ro näwäu, kiro opok kar ro ko Anut kamuk raiäwon ro* kon enip Sekaraia, kon waun enip Elisabet, ko nais Anut kamuk raiäin roat akan kinjaunaka. 6 Kiro ro kon wau ori au Anut nukan amuk opok eposek raianik, kon ämän erekapu tainoriäir au onok aru wäpik. 7 Utianik, au mokoi wäpik, owon, Elisabet ko mokoi wa miäwon. Keseria, Elisabet Sekaraia ori au koiam senes sareirin.
8 Kar omre opok Sekaraia kon sarau maun ses penuk, ko Anut jou muraun tup owa tone Anut nukan amuk opok sarau me rawon. 9 Anut kamuk raiäin roat akan onok kesek, ak aiauk sipiräieanik, Sekaraia nukas Anut osap nuriäi ou näwäu* owa sarau mau tonowon. Keseria, osap sou eposek orip makaun ko nurin. 10 Kiro ses opok, Sekaraia ko Anut nukan osap sou eposek makaun opok, roasiret sosop ak kasik tai raianik, ak Anut auri rain. Ko Anut nukan owa jou muraun tononuk,
11 Anut nukan sarau eitek* ko siakup pemara, ipou näu kaima epit sou eposek pe rawon opokas pe tai rawon. 12 Sekaraia ko Anut nukan sarau eitek aparianik, karkairmara, iminewon. 13 Anut nukan sarau eitekus auruwon, “Na wa iminäu. Anut nan ämän aurumon rowon. Okon, nan wat Elisabet ko kar mokoi owai. Na kon enip Jon mam. 14 Kiro mokoi penuk, naka pak karauk roat asiret näunäu sosop ak woiaka ereraiei. Akan woiaka näu saräiei. 15 Ko Anut nukan amuk opok ro näwäu rawai. Ko an wain pak, an sakau pak wa jai. Ko anak wou uru raunuk, Anut nukan Osou Näu kiro mokoi pak orip orip rawai. 16 Kos Israel* roasiret sosop akan woiaka piririanik, ätäi akan Anut Näwäu siakup imware potai. 17 Ko Näwäu amukup amke potai. Ko ro sakau orip Elaija senek rawai. Kos mokoit pak akan momonakat pak ätäi erek turur marai. Kos roasiret akan ronkat aru miäi ätäi ronkat eposek pirir marai. Kos Näwäu nukan roasiret jekur marai.”
18 Sekaraia nukas Anut nukan sarau eitek ätäi auruwon, “Kiro onok epar penuk, is owose äpu mau? Is koiam senes saremin, isan asir nais emas senes sarewon, kiro onok owose päi?”
19 Anut nukan sarau eitekus auruwon, “Is Gabriel. Is Anut nukan amuk opok tai raiäim. Is Anut nukasar äsimoirnuk, kiro ämän eposek aisau koimin. 20 Utianik, na isan ämän tainorau utomoi, na kiro onok keserum, okon, kiro paip musom penuk, na wa aräm, on utup sare rawam.”
21 Anut jou muraun owa ko kesernuk kesernuk, roasiret ak kasik raianik, Sekaraia owo sarau mora rai ronkat sosop oin. 22 Ko ätäi kasik nemara, ko aräu senek wa. Kesernuk, roasiret ak äpu moin ko tup owa kar onok penuk, aparwon. Ko are marau senek wa, okon, ko owo ämän awaraun ipousar ätär maronuk, aparin.
23 Sekaraia, kon sarau miäwon ses manonuk, ko kon mena manowon. 24 Rai rai, kon wau Elisabet amaiwo saremara, ko keir 5 orip kon mena ute manau wa. 25 Kos äiewon, “Rusapai, Anut nukas sareiromara, ko isan memes jäkäi murowon.”
Anut nukan sarau eitekus Maria ko Jisas owaun auruwon.
26 Elisabet ko amaiwo raunuk raunuk, keir 6 orip Anut nukas ätäi kon sarau eitek Gabriel, Galili provins kar mena enip Nasaret mena äsimornuk, potowon. 27 Anut nukan sarau eitekus kar asir makun, kon enip Maria, aparaun äsimornuk, potowon. Maria ko kar ro, enip Josep, owaun sare murin. Josep ko Devit nukan askanai pakan. 28 Anut nukan sarau eitek ko kiro asir Maria siakup pemara, auruwon, “Pere, Maria, Anut na pak rau. Anut nakanun wou eposek sarewon.”
29 Maria kiro ämän roumara, karkairianik, ronkat sosop owon. 30 Anut nukan sarau eitekus ätäi auruwon, “Maria, na wa iminäu. Anut na pak rau. 31 Na tawa amaiwo sarianik, kar mokoi an jowam. Kiro mokoin enip Jisas mam. 32 Ko ro näwäu sarianik, Anut kämioik rau nukan mokoi rawai. Anut nukas ko roasiret kamwaraun äsimorai. Kon askanai Devit rawon senek rawai. 33 Ko Jekob nukan kinjaukut kamwaraun ro näwäu orip orip rawai. Kon roasiret wa utwarai.”
34 Maria nukas ätäi Anut nukan sarau eitek auruwon, “Is kar ro pak ninau wa, okon, kiro onok owose is opok päi?”
35 Anut nukan sarau eitekus Maria ätäi auruwon, “Anut nukan Osou na opok kowai. Anut nukan sakau na opok rawai. Keseria, kiro mokoi Anut nukan Mokoi äiäiei. 36 Maria, meter nan epaut Elisabet ko emas mowon mokoi wa owai äiein, ko rusapai amaiwo rau. Kon keir 6 orip manowon. 37 Owo onok Anut nukas keseraun ko keserai.”
38 Maria nukas ätäi Anut nukan sarau eitek auruwon, “Is Anut nukan sarau asir, kiro osap nas äiem senek is opok päura.”
Maria ko Elisabet aparau potowon.
39 Keseria, Anut nukan sarau eitekus Maria ute manowon. Kiro ses opok, Maria siräianik, Elisabet aparaun Judia provins omtorou opok kon epauk aparau potowon. 40 Maria ko Sekaraia nukan owa tonomara, Elisabet auruwon, “Pere.” 41-42 Elisabet ko Maria nukas ‘Pere’ aurnuk, kiro mokoi kon wou uru rawon karkairianik, siräiewon. Anut nukan Osou Näu Elisabet opok ok penuk, Elisabet ko Anut jou murianik, Maria auruwon, “Na asir sakau orip, nas asiret erekapu okoro omsau pakan na karar enmat jou kämioik musaiei. Na kiro mokoi an jowam eposek rawai. 43 Owon, kiro onok eposek is opok peu? Isan Näwäu nukan anak ko is rawa kou. 44 Is nas ‘Pere.’ airota, isan mokoi woi uru rau karkairianik, wou erermara, siräiewon. 45 Na asir nan won epar senes sarewon, okon, nan won ereram. Anut nukasar aisowon siar nan won epar senes saräi.”
Maria nukas Anut jou muruwon.
46 Maria nukas Anut jou murumara, äiewon,
“Is totom orip erekapu Näwäu jou murim. 47 Isan woi näu sareu, owon, Anut nukas is sareiromara, imäirou. 48 Is, kon sarau asir enim näwäu wäpik, rusapai is kämioik murou. Rusapai pote tawa pak roasiret erekapu okoro omnokou pakan äiäiei, kiro asir kon wou erer rau. 49 Owon, kiro onok näwäu Anut sakau orip nukasar keserwon. Anut nukan enip eposek. 50 Meteran roasiret pak rusapaian roasiret pak ak Anut jou muraiei, kon wouti ak pak rawai. 51 Kon sakau näwäus kiro roat akan enmaka jou miäi, kos akan enmaka tonoi marai. Kiro roat akan enmak kämioik miäi, ak utwaronuk, sepuk sepuk manaiei. 52 Anut nukas kamwareäi roat näunäu akan taneäi sia pakan oi kurwaronuk, nona, kos ätäi roat enmaka wäpik sarwareanik, akan enmaka oik mareanik, omoi eposek opok marai. 53 Anut nukas sou rai roat o eposek arai. Ko roat osap sosop orip äsimwaronuk, erar maneäi. 54 Meter Anut nukas iken askanai opok paip marowon. Kos Apraham kon kinjaukut pak äiewon ak sarwaram. Keseria, ko ik Israel kon sarau roasiret sareikowon. 55 Ko ik Israel roasiret meter iken askanai Apraham pak kon tupsiu pak paip marowon rusapai kon wou eposek momara kou.” Maria keser äiewon.
56 Maria ko keir 3 orip Elisabet pak rawonus, ätäi nukan mena manowon.
Elisabet nukas Jon an jowon.
57 Elisabet ko an jowaun ses kounuk, ko mokoi an jowon. 58 Kon menan roasiret pak kon tupsiu pak ak kiro ämän roumana, ak poteanik, ko pak woiaka erermoi, nepipirin. Owon, Anut nukas wou eposek sare muruwon.
59 Israel akan onok, mokoi omre 8 orip utonuk, kon enip kerau patiriäin*. Kiro mokoi omre 8 orip utomoi, kon enip kerau patiraun kon tupsiu pak erek imäi tup owa tonoin. Kiro ses opok, kon tupsiu akas momokun enip Sekaraias tunaror maurin. 60 Kon anakus ätäi awarowon, “Kiro wa. Kon enip Jon.”
61 Kon tupsiu akas ätäi Elisabet aurin, “Nan kar tupsiu enip Jon rawau wa.” 62 Kon tupsiu akas ätäi kon momok totorin, ko ok utup aräu senek wa, okon, kon tupsiu akas kon mokoi enip maun ipiakas ätär murin.
63 Sekaraia nukas kon ipous pepa opok jer wäun awaronuk, kar pepa oi nuruna, oumara, jer keser wewon, ‘Kon enip Jon’. Roasiret ak kiro enip aparmana, ak karkairin. 64 Kiro ses opok Sekaraia ko ok utup rawon, ko ätäi arewon. Ko nepipirianik, Anut nukan enip jou muruwon. 65 Kon om jaukut ko siakup raiäin kiro ämän erekapu roumoi, ak iminemoi, kiro ämän erekapu Judia provins omtorou opok jou manowon. 66 Roasiret ak kiro ämän roumoi, karauk totwaroin, “Kiro mokoi tawa ko owo sarau mai? Kiro mokoi Anut nukan ronkat pak kon sakau näwäu ko pak rau.”
Sekaraia ko nepipirmara, Anut jou muruwon.
67 Jon nukan momok, Sekaraia ko Anut nukan Osou Näu kon wou uru raunuk, ko Anut nukan enip keser jou muruwon,
68 “Ik Israel akan Anut Näwäu nukan enip jou murau. Kos koianik, ik kon roasiret sareikeanik, ätäi kau mukowon. 69 Kos kon sarau ro Devit nukan tupsiu pakan kar ro ik ätäi kau mukaun äsimornuk, kowon. 70 Meter Anut nukas kon ämän roianik, ariain roat* akan oiaksau pakas äiewon. 71 Ko äiewon, kos iken iwäinokot pak karauk roat ik aru mukiäi pakan ätäi imäikai. 72 Kos äiewon, ko iken kinjaunokot eposek kamwareanik, sarwarmara, kon paip meter mowon ronkateu. 73 Ko iken asanok Apraham epar senes auruwon. Kiro ämän rusapai ik opok epar peu. 74 Ik ko iken iwäinokot akan ipiakapan imäikai. Ik wa iminäu, ik Anut nukan sarau wa utau. 75 Keseria, ik omnokou opok raia, ik kon amukup orip orip kon sarau eposek tuku tainori mam. 76 Na, isan mokoi, tawa nan enmat Anut kämioik rau nukan ämän roianik, ariäu ro senek aisaiei. Na Näwäu nukan apu sare murianik, amke potam. 77 Na roasiret ätär marota, ak äpu maiei, kos akan onok aru jäkäi maromoi, ak ätäi imwarai. 78 Iken Anut Näwäu ko ikenun wous meieanik, ko keserai. Ko omar oikan om merek ik opok äsimorai. Kiro merekus ik ätäi imäikai. 79 Kiro merekus roat pututu rai pak meiäuri pak merek kurwarai. Kon wou eposek sareanik, apu ätär mukai.”
80 Kiro mokoi Anut nukan sakau orip urek sarewon. Ko ro wäpik mena pote rawon. Rai rai, Israel roasiret akan amiakap pemara, Anut nukan ämän tamarowon.