1 Kiro ses Elisabet ko Jon an jowon opok, kar ro näwäu Sisa-Okastas ko kiro ses opok kiro omsau pakan roasiret erekapu enmaka owaraun ämän surmarowon. 2 Kiro mena kar ro kon enip Sairinias ko Siria provins kameäwon. 3 Roasiret erekapu akan askanai pewon opok ak karar karar akan enmaka buk opok wäun potoin.

4 Josep ko Nasaret menas siräimara, Galili provins pakas pote Betlehem mena, Juda provins opok potowon. Ko Devit nukan askanai, okon, ko kiro opok kon enip wäun potowon. 5 Josep ko kon wau Maria owaun sare murin amaiwo orip, enip erek wäun imäi potowon. 6 Pote Betlehem mena rauna rauna, Maria ko an jowaun ses pewon. 7 Maria kon kaman mokoi an jowon. Omjos kururur momara, bulmakau akan o jeäin maro uru nini mowon. Kiro mena kar ou waru erar rawau wa, om erekapu oi kurein. Owon, roasiret kiro mena enmak wäu potoin akas om erekapu oi kurein.

8 Kiro om ses opok, kiro mena kasakup karauk sipsip kamwareäin roat ak kiro pututu akan sipsip kamware ninoin. 9 Anut nukan sarau eitek ak siarakap penuk, Anut nukan arou näwäu kiro roat opiakap merek kurwarowon. Kiro roat akas kiro arou näwäu apari iminein. 10 Anut nukan sarau eitekus awarowon, “Ak wa iminäu, owon, is ak ämän eposek ak rawa oi koim. Okoro ämän mesin roasiret erekapu nepipiraiei. 11 Rusapai pututu akan askanai Devit nukan mena, kar ro ak sarwaraun an jowon. Ko Krais* Näwäu. 12 Ak kiro onok äpu maiei. Ak potoinai, kiro mokoi kon anakus bulmakau o jeäin maro opok nini momoi, omjos kururur mowon rau, ak pote aparwe.”

13-14 Keser arenuk arenuk, omar oikan Anut nukan sarau eitek sosop pemana, Anut nukan enip jou mianik, sir wein. Ak keser sir wein, “Anut ko sakau orip, ko omar oik rau. Omnokou pakan roasiret ak onok eposek mona, Anut nukan wou eposek sareu, akan woiaka päurar rawaiei.”

15 Kiro Anut nukan sarau eitek manona, sipsip kamwareäi roat aka aka arein, “Kir, ik Betlehem mena potea, ik kiro osap pewon Anut nukas aikowon pote aparau.”

16 Keseria, sipsip kamwareäin roat akas kurte poteanik, Maria kon komu Josep ori pote tarwatianik, kiro mokoi bulmakau akan maro uru nini rawon aparin. 17 Sipsip kamwareäin roat kiro mokoi aparianik, kon momok anak ori Anut nukan sarau eitekus ämän awarowon siar kiro ämän erekapu awatoin. 18 Roat kiro opok rain kiro ämän roianik, karkairin. 19 Maria ko kiro ämän roianik, kon wou uru erekapu me rawon. 20 Keseria, sipsip kamwareäi roat ätäi akan mena poteanik, Anut jou murianik, sir wein. Owon, ak akan amiakas kiro mokoi aparin, Anut nukan sarau eitekus awarowon siar keseriar pote aparin.

21 Omre 8 orip utonuk, kiro mokoin enip kerau patirianik, kon enip Jisas moin. Kiro enip meter Anut nukan sarau eitekus Maria amaiwo saräu wa opok kiro enip mowon.

22 Maria Josep ori omre 40 orip manonuk, anak ko mokoi pak ätäi eposek saräun, Anut nukan owa tonoirin. Owon, meter Moses nukas äiewon, ‘Aninakat, momonakat akas akan mokoit Anut nukan amuk opok imware pote Anut nuraiei.’ 23 Kiro Anut nukan sintore ämän opok rau. ‘Kiro mokoit urektapau ak amke naiei, kiro mokoit ak Anut Näwäu nuruwe.’ Kisim Bek 2, 12

25 Kiro ses opok kar ro Jerusalem mena rawon. Kon enip Simeon. Ko Anut nukan amukup ro eposek raiäwon. Ko orip orip Anut jou muriäwon ro. Ko kar ro Israel roasiret ätäi imwarau kowaun kume rawon. Anut nukan Osou Näus Simeon pak rawon. 26 Anut nukan Osou Näus Simeon auruwon, “Na kurte wa meiäm. Na kiro ro Näwäu nukas äsimorai, kon enip Krais aparmata, epar na meiäm.” 27 Keseria, Anut nukan Osous kiro ro äsimornuk, tup owa tonowon. Jisas nukan momok anak ori awan mokoi imäianik, tup owa meter akan asanakat akas keseriäin senek keseraun tonoin. 28-29 Simeon nukas Jisas Maria ipokupan imäumara, Anut nukan enip kämioik keser jou muruwon. Ko äiewon, “Näwäu, rusapai nan sarau ro utota, päurar meiaura. Isan woi äiäurar rawai. Meter na is paip muromon, rusapai epar peu. 30 Isan amias nas ik imäikaun paip momon pewon aparim. 31 Na okoro roasiret amiakap okoro paip jekur maromon aparim. 32 Kiro mokoinak kos kon arou kar omsau pakan roat opok arou marai. Kos nan Israel roasiret akan enmaka jou näwäu marai.”

33 Josep Maria ori au Simeon nukas ämän awatowon roianik, au karkairianik, ronkat sosop oirin. 34 Simeon nukas jekur rawaun ämän awaromara, Jisas nukan anak Maria keser auruwon, “Na rou, okoro mokoi ko Israel roasiret sosop akas kon ämän wa tainoraiei, akas ko aru muraiei. Karauk roasiret sosop akas kon ämän tainoraiei, kos ak ätäi imwarai. Kiro Anut nukas taku mowon roasiret akas kon enip opok ämän aru muraiei. 35 Keseria, roasiret akan ronkat amop päi. Tawa na wonti mianik, kiro kar siräp senekus nan waunauk patirai.”

36 Kiro ses opok, Anut nukan ämän roianik, ariäwon asir kar, ko kiro tup owa raiäwon. Kon enip Ana. Ko kar ro kon enip Panuel nukan asinak, ko Asa nukan kinjauk. Ko emas sarewon. Meter ko ro owon opok, woisan 7 orip kon komu ori rairin. 37 Rai, rai, kon komu meiewon, ko ro wäpik erar rawon. Kon woisan 84 orip. Ko tup ou näwäu opok Anut jou muraun wa utiäu, ko orip orip toneäu. Ko o utomara, Anut auri raiäu. Ko Anut nukan sarau pututu sankeu orip miäu. 38 Kiro ses opok, ko Anut jou murau pewon. Kos Jerusalem menan roasiret tururin opok kiro mokoin ämän ätäi roasiret imwaraun kiro kame rain awarowon.

39 Ak kiro onok Anut nukan sintore ämänis äiewon erekapu keseria, ätäi Galili provins, Nasaret mena potoin. 40 Jisas ko sakau orip ko näwäu saremara, kon ronkat sosop orip. Anut nukas kon wou näu orip ko orip orip isanarwon.

41 Jisas nukan momok anak ori woisan karar karar opok, Jerusalem mena kar tup enip Pasowa*, kiro jou muraun maneäir. 42 Jisas kon woisan 12 orip sarenuk, kon momok anak ori au tup aparaun maneäirin siar Jerusalem mena erek manoin. 43 Kiro tup enip Pasowa. Kiro tup patarianik, ak ätäi Nasaret mena koin. Jisas ko mokoi tenemai. Ko Jerusalem mena rawon. Kon momok anak ori au Jisas tup owa rau au äpu wa. 44 Awan ronkat kesek Jisas ko karauk roasiret pak potou rai, ute manoin. Kiro omre potoin opok, au Jisas tararau wa. Keseria, momok anak ori au poteanik, Jisas nukan kas jaukut rawa itane potoirin. 45 Au Jisas itaneirin, itaneirin. Aparau warnuk, ätäi Jerusalem mena itanäu manoirin. 46 Au ko itane pote, omre 3 opok, au ko Anut nukan osap nuriäin ou näwäu owa pote rawon aparirin. Ko sintore ämän tamareäi roat* näunäu pak kamuk tane rawon. Ko pote tane rai kiro roat arena, roi rai, kos ätäi ämän totware rawon. 47 Kiro roat kon ämän roumana, ak karkairin. Kon onok eposek, okon, kos ämän ätäi awarowon. 48 Kon momok anak ori au ko tup owa rawon pote aparianik, karkairirin. Anakus kon mokoi auruwon, “Isan mokoi, na owon iu kiro onok keseitom? Iu momon ori nanun woiok usuäu sareu, iu na itaneise omre rumukur orip orip ari ramurin.”

49 Jisas nukas ätäi awatowon, “Au owon is itaneire arieir? Au äpu wa, is isan monian owa raim” 50 Utianik, au kiro ämän onoktapau kos awatowon au äpu wa.

51 Keseria, ko ätäi kon momok anak ori Nasaret mena tainwate potowon. Momok anak ories Jisas owo sarau ämän auriair erekapu tainoriäu. Kon anakus kiro ämän erekapu kon wou uru me rawon. 52 Jisas ko ronkat eposek orip näwäu sarewon. Anut pak roasiret pak ak ko aparianik, ak woiaka kurein.